Sivun näyttöjä yhteensä

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Kani valmistautuu synnytykseen

päivis: Pihakaneistamme toinen, Mustis, valmistautuu synnyttämään. Oletettu isä, Ruskis, seuraa vierestä ja näyttää olevan vähän tielläkin. Isästä ei tietenkään villikanien maailmassa voi olla täysin varma, sillä myös rusakko vierailee ahkerasti pihallamme. Tosin olen kuullut, etteivät kanit ja jänikset voi saada yhteisiä poikasia. Muita isäehdokkaita ei juuri ole, sillä viime keväänä kanien määrä väheni dramaattisesti. Silloin Mustikselle syntyneet poikasetkin ovat joko päätyneet petojen saaliiksi tai muuttaneet muualle. Paitsi tuo edellä mainittu Ruskis.


Jorma sai napattua Mustiksesta kuvan, kun se
suunnisti heinätuppo suussaan kohti saunakonttia.
Havaintomme mukaan synnytyspesän rakentaminen alkoi tänään. Mustis on koko aamupäivän ajan käynyt nyhtämässä kuivaa heinää, ja saatuaan suuhunsa sopivan tupon, se kiikuttaa sen merikonttisaunamme alle. Sieltä iloksemme on ilmestynyt aikaisemminkin kanin poikasia. Väitettä siitä, että kani ei mene toisen kanin pesään, ei ehkä pidä ottaa liian kirjaimellisesti.

Voi vain arvailla, minkä verran saunakontin alla olla kanien tekemiä pesiä ja kaivantoja. Oletamme, että kontin alus on antanut turvaa jo useammallekin kanisukupolvelle. Mutta ainakin toistaiseksi kuusimetrinen kontti on pysynyt hyvin ryhdissään. On siis lupa päätellä, että suurta tuhoa kanit eivät ole kontin alla saaneet aikaan.

Olimme päättäneet lämmittää aamulla saunan ja niin teimmekin. Saunassa käyntiin liittyi vain tällä kertaa ylimääräinen haaste. Emmehän halua häiritä kanin puuhia. Onneksi Mustis on kuitenkin niin tottunut meihin, että se varmasti ymmärtää aiheuttamamme häiriön olevan vain tilapäistä. Saunottuamme se näyttikin palanneen pesänrakentamispuuhiinsa.

Mielessämme silti kuvittelimme, miten ehkä joutuisimme rajoittamaan saunakontin käyttöä pesinnän ajaksi. Kävihän entisessä Thaimaan-asunnossammekin niin, että yhdellä reissulla emme päässeet istuskelemaan parvekkeelle, kun joku sikäläisen kolibrilajin edustaja oli rakentanut parveketuolien rakenteisiin pesän. Se pyöräytti sinne pari munaa ja poikasten kuoriuduttua emme kerta kaikkiaan voineet uhmata pientä äitiä, kun se tuon tuostakin pyrähti ruokkimaan poikasiaan. Ajattelimme, että first things first ja pysyimme pois parvekkeelta.

Ei kommentteja: