Kuntavaalikirjoitus, osa 5

jormas: Aina silloin tällöin valtakunnassamme järjestetään vaaleja. On suoria henkilövaaleja, joissa valitaan tehtävänhoitajia suoraan kansanvaaleilla ja on vaaleja, joissa valitaan ne, jotka valitsevat määrätyille tehtäville hoitajia.

Suoraan kansa valitsee presidentin, mutta ei maamme hallitusta. Kansa valitsee 200 kansanedustajaa eduskuntaan, joka valitsee tai oikeastaan esittää presidentille maamme hallituksen ja ministerit. Joiden ei tarvitse olla kansanedustajia.

Ministerin muodolliset pätevyysvaatimukset ovat muutenkin verraten väljät. Valtioneuvoston jäsenten on oltava "rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia". Tosiasiallisesti ministereitä eivät valitse kansanedustajat, vaan heidät kutsuu toimeensa ja vapauttaa siitä tasavallan presidentti.
Vaikka en tiedäkään yhtään tapausta, jossa presidentti ei olisi hyväksynyt hallituksen esitystä ministereiksi, ei se ole pelkkä muodollisuus. Joskus lienee esimerkiksi käynyt niin, että presidentti ei ole myöntänyt eroa hallitukselle tai sen yksittäiselle ministerille.

Moni tärkeä päätös niin kotona kuin muuallakin, on tehty lauteilla.
Jos Tuusulan pormestari valitaan saunassa, niin tarvitaanko siihen yhteissauna?

Mutta nyt Tuusulassa valitaan suoraan kansanvaaleilla 51 kuntavaltuutettua varavaltuutettuineen. Jotka valitsevat keskuudestaan vaalikauden mittaiseksi ajaksi pormestarin ja hänelle pari korkean luokan apulaista. Joita voitaneen kutsua apulaispormestareiksi.

Tuusulassa kun ollaan eikä pormestaria ole vielä valittu, ovat jotkut kuntalaiset ja poliitikotkin keskittyneet sahaamaan pormestarin tulevaa tuolia mahdollisimman epäkelvoksi ennen kuin edes tiedämme kuka siihen istuu. Töitä tehdään veran alla, sen päällä ja lehtien palstoilla sen eteen, että työmaa olisi mahdollisimman hankala, sen tuoli mahdollisimman epämukava ja sijaitsisi mahdollisimman tuulisella paikalla. Pahaa pelkään, että kun pormestari viimein valitaan, osa yhteisten asioidemme hoitajista keskittyy hänen kalvamiseen  ja syöksemiseen takaisin vähintään sinne mistä on tullutkin.

Vaikka pärjään itsekin umpiluisuuden kisoissa, olen melkoisen murheellinen, koska luulen, että juupas eipäs peisten kalistelu jatkuu Tuusulassa. Osa niistä,  jotka pyrkivät kunnan kehittämisen ja yhteistyön sijaan osoittamaan seuraavat neljä vuotta, että "minähän sanoin". On valitettavaa, että aivan liian usein näyttää olevan tärkeintä kuka saa päättää eikä se mitä päätetään.

Olen tehnyt kotikutoista gallupia tämän kauden valtuutettujen joukossa esittämällä heille yhden ainoan kysymyksen: "Jos kunnanjohtaja olisi lähtenyt muihin töihin tai hänet oltaisiin muuten pystytty vaihtamaan, niin olisitko ollut pormestarimallin takana?" Galluptulostani voi itsekukin pohtia. Minulle se on huono ja alamittainen syy vaihtaa hallintomallia, vaikka sen takana olenkin.