Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 5. syyskuuta 2015

Hienoa Juha Sipilä

jormas: Pakolaiskeskustelu käy kuumana ja keskusteluihin osallistuvien enemmistöltä ei juuri ymmärrystä saati apua heille heru. Erittäin tympeää, vaikka kielteiset perustelut eivät minuun juurikaan pure.

Se on silti vastenmielistä, kun tietää, että pakolaisiin verrattuna jokainen syntyperäinen suomalainen
on aineellisesti syntynyt kultalusikka suussa ilman pienintäkään omaa ansiota.
Mutta tätä aineellista herkkua ja maamme väljyyttä emme vapaaehtoisesti näytä haluavan jakaa kenellekään. Vaan Lapin perukoilla mäkäräisten syömänä lakkoja poimiva thaimaalainenkin on tullut liian lähelle tai iholle.

Hyvää uskoen olen halunnut ajatella, että jokainen meistä voisi ja haluaakin nimenomaan Suomessa auttaa tänne saapuvia jotenkin. Sen uskomuksen myötä innostuin penkomaan kaiken tietävää Googlea ja huomasin, että omia sotiamme pakoon naapurimaihimme lähti 50 000 aikuista. Alakanttiin pyöristäen saman verran lapsia lähetettiin perään. Jotka  kaikki naapurimme ottivat vastaan ja pitivät myös huolta.

Tämän innoittamana katsoin kuinka kohtelimme niitä, jotka samojen sotien melskeissä tulleita, Neuvostoliiton puolelta maahamme päätyneitä karjalalaisia. Hävetä piti sitäkin. Kaikella kohtuudella on kuitenkin sanottava, että tähän parjaamiseen eivät kaikki osallistuneet. Joskaan ei tainnut silloin olla sellaista karjalalaista, joka ei ryssittelystä ja muusta torjunnasta olisi osaansa saanut.

Pääministerimme teki tänään esimerkillisen avauksen, kun hän ilmoitti, että koska he eivät tarvitse Oulun kotiaan vuoden vaihteen jälkeen, on se pakolaisten käytettävissä. Mutta heimoni tuntien viimeistään huomenna on media pullollaan yhtä uutta  asiaa. Nimittäin Sipilän hienon eleen arvostelijoita. Arvostajia lienee vähemmän.

Ei kommentteja: