Koiran heittäytyminen pitkäkseen ei tunnu yhtään ihmeelliseltä. Ihmisen öinen vaaka-asento puolestaan tuntuu joskus kummalliselta. |
Ennen ajattelin, että yö oli mennyt hukkaan, jos nukuin koko yön heräämättä kertaakaan. Yö kun oli olevinaan aikaa, jolloin mieleen tuli hyviä ideoita (jotka sitten aamuun mennessä oli jo unohtanut).
Nykyään taas arvostan sitä, jos aamulla en muista heränneeni kertaakaan yön aikana. Herääminen tarkoittaa usein sitä, että mieleen tulee asioita, joita sitten pyörittelee tokkuraisissa aivoissaan joskus parikin tuntia. Jos aamulla on lähdettävä töihin, kovin montaa tuntia ei yöllä haluaisi valvoa. Joskus vain käy niin. Heräämisen jälkeen ei aina ole helppo nukahtaa uudestaan.
Ehkä en ole aikaisemmin ymmärtänyt yhteen putkeen nukutun yön arvoa. Sitähän kuvittelee, että elämää järjestävät asiat tapahtuvat vain mielen ollessa tietoinen eli hereillä. Aivotutkijat varmaan osaisivat kertoa, miten paljon ihmisen mielessä tapahtuu unen aikana. Ilman tutkijoitakin tietysti ymmärtää, että ilman mahdollisuutta nähdä unia (niitäkään ei silti aina muista tai muistaa vain hetken aikaa heräämisen jälkeen), elämä voisi olla erilaista kuin se unineen on. Eivätkä unet ole vain ihmistä varten. Koska koiratkin näkevät unia, niitä saavat varmasti tajuntaansa myös muut eläimet uneen vaivuttuaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti