Kirjoituksen voisi luultavasti tulkita päätökseksi nostaa kädet pystyyn. "Ok. Antaa painon nousta. En viitsi enää taistella vastaan." Niinhän se ei ole. Minulla on ainakin yksi kiva mekko, joka mahtuisi päälle, jos saisin karistettua muutaman kilon. Tai kaksi tai kolme kertaa muutaman kilon. En oikein jaksa pitää lukua noista puntarin näyttämistä luvuista.
Eräänä päivänä satuin näkemään lehdessä mainoksen aktiviteettirannekkeesta. En tiennyt, mikä se on, mutta huomasin haluavani ostaa sellaisen. Mainos ei edes ollut mitenkään houkutteleva. Oli vain kuva ja hinta. Jotenkin kai arvasin sen liittyvän painonhallintaan. Ja tietysti fyysisen kunnon ylläpitoon. Aika usein tartun toimeen, kun saan jotain päähäni. Nyt olen muutaman päivän pitänyt ranteessani Polar Loop -aktiviteettiranneketta.

Aktiviteettirannekkeesta pitää huolehtia aivan kuin Tamagotchista. Jotta se olisi tyytyväinen, ei saa istuskella liian pitkiä aikoja ja pitää muistaa kävellä riittävästi. Armottomasti se myös kertoo, minkä verran olen kuluttanut päivän aikana kaloreja. On vain osattava vertailla, minkä verran olen mättänyt ruokaa tai herkkuja naamariin. Olenko syönyt enemmän kuin kuluttanut. No, sehän tässä mietityttää. Maha kurnii, mutta kalorinkulutus ei ole kummoinenkaan.
Tänään oikein pahastuin, kun huomasin, että Polar oli antanut minulle muutaman aktiivisuusmuistutuksen. Pahastuin siksi, että tein koko päivän töitä seisten. En siis istuskellut, kuten rannekkeeni motkotti. Mokoma ei siis erota istumista ja seisomista. Hieman murensi luottamustani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti