Nyt kuitenkin päädyin tähän aiheeseen, koska päivä oli hauska. Joku voisi sanoa, että tuntui niin kuin ei olisi töissä ollutkaan. Mutta kai töissä saa hauskaa olla, mielellään silloinkin, kun tehdään jokapäiväisempiä asioita.
Oli mukava miettiä kuvien asettelua ja keksiä kunnolliset keinot saada kuvat pysymään sermeissä. Voi niitä lukemattomia valvottuja yön tunteja, kun mietin, miten kuvat pitää kiinnittää. Turhaan, kun Jorma paikan päällä kuitenkin keksi oivan ratkaisun.
Päivän hauskuus johtui paitsi siitä, että työpäivän sisältö oli tavanomaisesta poikkeava, mutta myös muun muassa siitä, että tapahtuman yhteydessä oli tilaisuus tavata lukuisia työn kautta tutuksi tulleita jyväskyläläisiä.
Päivän aikana vahvistui myös tunne, etten enää taida potea Jyväskylä-allergiaa. Ihmeparaneminen? Ehkä. Kohtasinhan ihmisten lisäksi hauskoja koiria, kuten tuon Jussi-paitaan sonnustautuneen koiran nimeltä Punainen. Myös yön esiintyjäkaarti oli mukavan paikallinen ja osin sanoisinko hienostelematon. Ja missä muualla kuin Jyväskylässä joku keksii myydä automaatista sateenvarjoja?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti