Vaalit ylitse muiden

päivis: Parlamenttivaalit näkyy olevan Malesiassa suurtakin suurempi juttu. Suomalaisena ihmettelee, miten ison palan vaalit haukkaavat kaikesta uutistarjonnasta, oli sitten kyse lehdistöstä tai televisiosta. Aamuisin ja usein iltaisinkin kuuntelemamme radiokanava sentään keskittyy muihinkin aiheisiin. Tänän aamuna tarinoitiin pitkät pätkät aiheesta kuume. Studiossa oli lääkäri antamassa asiantuntevia neuvojaan. Esimerkiksi, että turha on kuumeeseen popsia lääkettä, jos olo on muuten kohtuullinen ja ruoka maistuu.

Vaalimainoksia kaupungilla ei varsinaisesti näy, on vain joidenkin puoluejohtajien ja varmaan muidenkin pääehdokkaiden naamoja, mutta puolueiden lippuja ja banderolleja on sitten senkin edestä. Mitään määräyksiä mainoksien sijoittelusta ei varmastikaan ole, niin kekseliäästi niitä on viriltelty sinne tänne. Haittaavat jopa näkyvyyttä, varsinkin kun yrittää jalkaisin ylittää vilkasliikenteisiä katuja.

Pari iltaa sitten televisiossa media-aikaa julistukselleen sai jonkun puolueen tähti, jonka oitis mielessäni nimesin Malesian Mikko Alataloksi. Ja mitäpä miekkonen puheensä päätteeksi tekikään: alkoi laulaa ihan alatalomaiseen tyyliin.

Tällä aukiolla kaksi pääpuoluetta on vallannut parhaat vaalilippujen paikat.

Vaalit eivät täällä ole pelkkää kansanhuvia. Aamun lehdestä saatoimme lukea, että tällä saarella, Penangissa, oli jonkun vaalitilaisuuden aikana räjäytetty pommi, jossa ainakin yksi paikalla olija oli hieman loukkaantunut. Uutisen haastattelema poliisipäällikkö, tai mikähän olikaan, kehotti kovasti kansaa hillitsemään tunteitaan ja välttämään väkivaltaisuuksia. Kesympää väkivaltaa lehden mukaan on vaalimainosten polttaminen. Uskon, että tunteet kuumenevat jo siitä syystä, että puolueiden lippuja todella tungetaan ihan kaikkialle. Poliittisesta kiivailusta tavallinen turisti ei sen sijaan osaa sanoa yhtikäs mitään. Pitää vain toivoa, ettei pommi osu kohdalle.