Päivän hyvä työ

jormas: Huomasin, että päivis oli hankkinut itselleen yöksi jännitystä. Mistä hän sitä hankki, on aivan todellista sekin, sillä Jokilaakso on juuri sen verran rauhallisella paikalla, että syyspimeällä ylimääräiseen sydämentykytykseen riittää auton valot aamuyöstä veräjän takana, jota aivan varmasti Niilo omalla haukunnallaan täydentää. Hän nimittäin osaa käyttää ääntään sen mukaan onko kyseessä arviointihaukku, tiaiset aterialla, Kanikonttorin elämä tai aivan aito ihmisahavainto. Silloin ääni pahin, joka pahenee, jos kyseessä on peräti auto ihmisineen.

Mutta mitä olen Thaimaan Pattayalla valvottuani koneessa yön ja sitten päivän päälle. Matka meni kaikin tavoin oivalla tavalla, joka päättyi jo totuttuun tapaan 150 kilometrin linja-autotaipaleeseen Thaikodillemme.

 

Tänä aamuna sitten lähdinkin jo aamulenkille, sillä painossa on pudottamisen varaa melkoisesti. Elopaino on nyt 97,3 kiloa, jossa on parikymmentäkiloa liikaa.
Aamu-uinnilla tuli käytyä meressä sekä kuvan altaalla. Veden lämpö näytti olevan vain 22, joka tosin sekin on just puolet enemmän kuin Jokilammissamme.

Heti ensimmäisellä lenkillä tapahtui asia, joka kantaa kauan ja liikuttaa minua kyyneliin saakka. Rannalla on monenlaista elämää, joista yksi on kyyhkysten maailmaa. Niinpä niitä nytkin oli parveksi saakka etsimässä naposteltavaa arvatenkin turistien ruuantähteistä.
Kun kävelimme, pyrähti lentoomme muutaman siivekkään lauma. Paitsi yksi. Se oli langanlaihaksi laihtunut kyyhkypolo, joka oli onnistunut kiertämään kaulansa ympärille muovipussin.
Näky pysäytti minut ja lähdin pitkin rantahiekkaa välillä kävelemään ja välillä juoksemaan sen perässä. Ja kas, viimein onnistuin jallituksessani ja sain kuin sainkin läpsäytettyä paljaat varpaani pussin päälle.
Kyyhkynen räpiköi hengen hädässään, että nyt viimeistään tulee kuolema. Viimein sain sen syliini ja asettelin kämmenteni sisään linnun sekä siivet varovasti suppuun. Varovasti kiersin sen hentoakin hennomman kaulan ympräriltä muovipussin irti, joka oli kiertynet siihen pari, kolme kierrosta.
Kun pussi oli irti, totesin, että jo vain, nyt puluseni on lentoon lähdön ja vapauden aika, joten take it easy. Ja niin se kohosi siivilleen ja otti suunnaksi ulapan sekä Siamin lahden