Arvostan Lahelan K-kauppiasta

jormas. Jokilaaksossa on mukavaa ja päivät täyttyy monenlaisesta tekemisestä. Eilen tosiaan puuhastimme kasvihuoneen kimpussa ja sen kanssa on mennyt tämäkin päivä, kuten moni tuokio lähiaikoina. Sokkelin kasasimme tänään, joten lähiaikoina alkaa seinien pystytys. Katsotaan, kun tähtien asento on siihen jobiin suotuisa. Eilen teimme uuden aluevaltauksen, sillä ensi lauantaina Jokilaaksossa koulutetaan palveluskoiria, pelastus-sellaisia tarkemmin. Alueellemme kätketään pressujen alle kolme ihmistä, jotka ikään kuin ovat koirilta ja kaikilta muiltakin kateissa. Koirat etsivät heidät ja tästä viimeisestä kokeesta selvittyään, tulee niistä virallisia, tehtäviinsä koulutettuja etsijöitä.

Tänään tupsahti pikkutilallemme myös sähköfirman miehiä koneineen, jotka olivat saaneet tehtäväksi yhden pylvään vaihtamisen pihapiirissämme. Mielestäni vanhakin olisi palvellut vielä vuosikaudet, mutta jo vain, varsinkin jos saamme vanhan siltojemme tukirakenteisiin.

Niilo-koira sai päivikseltä jotain ihmeellistä myrkkyä punkkien ynnä muiden koiran ihoon kuulumattomien siipiveikkojen tai muiden loisveikkojen torjuntaan. Luulisi tehoavan, kun koirakin oli puoli päivää kuin maansa ja elämänsä menettänyt.

Olen arvostanut Lahelan K-kauppiasta, sillä hän

on  varsin kohtelias asiakaspalvelija hieman

mörököllimäisestä ulkonäöstään huolimatta.

Lisäksi hän palkkaa nuoria töihin.

Tänään tuli lisää arvostamisen aihetta,

 sillä kaupan oheen oli ilmestynyt infolappu,

 jota kaikki tuntuvat kunnioittavat.

Niin kypsään ikään ehtineet kuin myös nuoret,

jotka pitävät kaupan pihaa pöytineen

kokoontumispaikkanaan.

Töitäkin on tullut tehtyä tai ainakin seurattua Sininauhasäätiön profilointia julkisuudessa. Hieman harmittaa, sillä näyttää olevan, että puhumme asumisyksiköittemme tuomasta turvasta ja turvattomuudesta naapurustolle hieman liian valikoiden. Kun itsekin olen ollut kyseisen lafkan boss, niin ei tunnu vastuullisesta mainostaa päihteettömän asumisyksikkömme tuomaa naapuristoturvaa silloin, kun meidän pitäisi puhua päihteellisestä, keskitetystä asumisesta. Siitä nimittäin on haittaa ja häiriötä, joka meidän kaikkien, jotka haluamme asua kaupungin tiiviisti rakennetuilla alueilla on hyväksyttävä. Miksikö näin? Koska korkein hallinto-oikeus on päättänyt, että kaikki ihmiset on asutettava niille alueilla, jotka ovat tarkoitettu asumiseen. Ei siis minnekään teollisuusalueille tai vastaaville. Ja kun nämä tiheästi kerrostaloissa asuvat ihmiset eivät ole valmiita ottamaan taloonsa ensimmäistäkään asunnotonta saati päihdeongelmaista, jää jäljelle keskitetyt, kyseisille kohderyhmille tarkoitetut asumisyksiköt ongelmineen. Ihmiset ymmärtävät tämän järjellä, mutta kun asuntola tai vastaava on tulossa oman lintukodon naapuriin, loppuu ymmärrys. Yksi asia edellä mainitun lisäksi kannattaisi kuitenkin ymmärtää. Mitä enemmän meillä on kaduilla kodittomia, sitä turvattomampia kadut ja työ- kauppa- tai koulumatkatkin ovat.