Kotikadun elämää

jormas: Ilotulitus taukosi tai ehkä oikeammin väheni eilen illalla. Veikkaan, että vain vähäksi aikaa, sillä seuraavaksi juhlitaan kiinalaisten uutta vuotta, joka länsimaisittain alkaa tammikuun 23. päivä. Silloin päättyy lohikäärmeen vuosi ja alkaa jäniksen vuosi. Vuosisadatkin kulkevat omaa latuaan ja ovat meikäläisten ajanlaskua edellä. päivis mainitsi yhdessä kirjoituksessa, että Soi Welcome -kadulla tai lähes asuva koiraäiti oli saanut poikasia. Jonkun päivän jo kannoimme huolta, että ovatko kaikki koiralapset kadonneet tai saaneet surullisen lopun. Huoli oli ennenaikainen, sillä katukuvaan on ilmestynyt pari, kolme pienien pentujen taluttajaa, jotka kulkevat talutushihnoissa pennut toisessa päässä. Sekin on vähän päinvastoin kuin meillä Suomessa. Pentuja opetetaan elämään irti kadulla sekä väistämään sen vaaroja.

Täältä tullaan elämä, oletko valmis vastaanottamaan meidät?

Niistä autot ja kaksipyöräiset lienevät pahin, sillä panta, vaatteet tai huivi pelastaa ne useimmissa tapauksissa koirapartioilta. Niistä puhutaan silloin tällöin, mutta koskaan emme ole niitä itse nähneet.Viikoittain kotikadullamme ilmestyy aina uutta vipinää ja uutta yrittäjää monenkinlaiseen falangin tarpeeseen. Meitä vastapäätä on esimerkiksi ruotsalainen ravintola Ettan´s, jossa olemme noin kerran viikossa syöneet oikein hyvää graavilohta. Kuppila on kuitenkin nyt pienentynyt puolella ja se on toisen nelikerroksisen viipaleensa muuttanut remontin kautta vierastaloksi ja majoitushuoneiksi. Parvekkeelta olemme morjestelleet hyviä huomenia uusille asukkaille ja viimeinenkin asunto on nyt täynnä.
Venäläisten tarpeita otetaan täällä aina enemmän ja enemmän huomioon, joka näkyy heidän kielisten mainosten, kylttien ynnä muiden houkuttumien lisääntymisinä. Mutta kuten aikaisemmin kirjoitin, katselen naapurikansan touhuja hieman uudella ilmeella, sillä totta se on, he ostelevat täällä melkoisesti yhtä sun toista tavaraa sekä palveluita.
Meillä on reissua jäljellä reipas viikko ja täälläkin oloon on liittynyt sopivia annoksia töitä niin päiviksellä kuin minullakin. Niistä kerron jossain mutkassa, jos lohikäärmeen vuoden viime päivinä on oma tähtieni asento kertomiselle suotuisa.