Ilmastonmuutosta

Ainakin paju tuntuu helposti sekoavan, jos sää poikkeaa
normaalista. Pajunkissat ilmestyvät yleensä pääsiäisen
aikoihin pensaisiin, nyt keskellä marraskuuta.

päivis: Sää on aihe, joka kiinnostaa ihmisiä monesta eri syystä. Ennen säätä tarkkailtiin, koska siitä konkreettisesti riippui, saatiinko ruokaa. Katovuodet tiesivät katoa myös ihmisten keskuudessa. Nykyihmisille sään vaihtelut ovat lähinnä sen seuraamista, pitääkö aamulla ottaa mukaan sateenvarjo, milloin on vaihdettava talvirenkaat tai tarkeneenko ulkona ilman takkia. Vesillä liikkujat ovat tietysti oma asiansa. Myrskyt ovat varmasti samanlainen tarkkailun kohde nyt kuin oli satoja vuosia sitten. Kaiken ennakointiin vain on saatu paljon uusia välineitä.

Ilmastonmuutoksen varmuutta moni epäilee yhä, vaikka lukuisat merkit ja sään ääri-ilmiöt viittaavat siihen, että muutos on tosiasia. Ehkä on liian kirpaisevaa hyväksyä se, että luonto ei kestä ihmisen tekosia. Tai loppupeleissä luonto kai on se, joka jää. Ihminen itse ei varmasti tätä vauhtia kestä maapallolla loputtomiin.

Nyt taas ihmetellään, kun talvi viipyy. Olen sen verran pitkään elänyt, että samanlaisia alkutalvia on tullut koettua ennenkin. Muistan parinkymmenen vuoden takaa marraskuun, kun päivänkakkarat kukkivat. Ja kouluvuosilta muistan talven, ettei hieman ennen joulua ollut vielä lunta. Nämä tapahtuivat Jyväskylän seudulla, jossa sää on hieman erilainen kuin täällä etelässä. Sattoi olla vuosi 2006, kun Helsingissä pyöräilimme jouluaattona  Hietaniemen hautausmaalle sytyttämään kynttilöitä. Lunta ei silloinkaan ollut. Ja sitten olivat välissä nuo kaksi edellistä lumitalvea, joiden en ainakaan minä toivoisi toistuvan ihan yhtä runsaina. Meillä Tuusulassa viikko tai pari sitten kukkivat kissankellot.

Lumettomaan ja pimeään marraskuuhunkin tottuu. Suoraan sanottuna, en tällä hetkellä kaipaa yhtään lunta, vaikka se antaisikin pimeisiin iltoihin ja aamuihin valoa.