Niin se maailma muuttuu Jormaseni

Saamen kieliä puhutaan neljän valtion alueella: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Saamelaisia on laskutavan mukaan 60 000–100 000 henkeä, joista noin 10 000 asuu Suomessa. Kumpikin kansa on asuttanut Suomen aluetta esihistoriallisista ajoista alkaen. Ei voida varmuudella sanoa, kuka tuli ensin, sillä kauan sitten suomalaiset ja saamelaiset puhuivat yhteistä kieltä ennen kuin alkoivat eriytyä omiksi kielikseen.

Hieraisin silmiäni, kun luin, että Yle Uutiset lisää uutispalvelua vähemmistökielille ja aloittaa arabian- ja somalinkieliset uutiset 23.9. Näitä kieliryhmiä palvelevien uutisten kohdalla kyse on vajaan vuoden kestävästä kokeilusta. Arabiankielisiä uutisia toimittaa Esraa Ismaeel ja somalinkielisiä uutisia puolestaan toimittajat Wali Hashi sekä Horio Abdulkadir.

Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 lopussa 34 282 henkilöä, joiden äidinkieleksi oli rekisteröity arabia, joka oli Suomen kolmanneksi puhutuin vieras kieli venäjän ja viron jälkeen.

Suomen somalit ovat Suomessa asuvia etnisiä somaleja. Äidinkielenään somalia puhuvat muodostavat Suomen neljänneksi suurimman vieraskielisen väestöryhmän. Suomen somalien historia juontaa vuoteen 1990 jolloin ensimmäiset somalialaiset pakolaiset saapuivat Suomeen Neuvostoliiton kautta. He olivat vuosituhannen vaihteessa useana vuotena Suomen suurimpien turvapaikanhakijaryhmien joukossa. Somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi uudelleen vuonna 2015

Vastaavasti Suomessa asuu reilut 11 500 thaimaalaista. Heistä noin 80 % on naisia ja 20 % miehiä. Thaimaalaiset naiset olivat vuonna 2017 suurin ulkomaalaisryhmä, jotka solmivat avioliiton suomalaisten miesten kanssa, sanoo keltaisen  linkin takana  Thaimaansuomalainen-lehti.

Kun menen istuskelemaan Helsingin Itäkeskukseen, tuntuu, että siellä ei puhuta enää eniten suomenkieltä. Samaa ilmiötä ihmettelin kesällä Kauppatorilla, kun minulle kalakukon myynyt rouva ei puhunut kuin venäjää. Silti huonoiten maailmaani aiheesta istuu valtionyhtiö Finnairin suomenkielen syrjintä, sillä joillakin Helsinki-Vantaa lentoasemaakin kotikenttänä pitävillä lennoille kaikkia kuulutuksia ei ole suomeksi. Joillakin lennoilla thaimaalaiset msrjanpoimijatkin saavat paremman, kielellisen kohtelun. 

Kotimaan kielen tukematta jättäminen onkin Finnairilla huippuluokkaa. Aivan toista kuin Bangkokin Ikean ruokaravintolassa. Siellä thaimaalainen henkilökunta tökkää lihapyörykän (lausutaan köttbullar 😂) kylkeen hammastikkuun kiinnitetyn Ruotsin lipun yli kielimuurien.

Kun sain viimein työnnettyä silloin tällöin päätään nostavan suomettumiseni sivuun, ymmärrän Ylen tekemää päätöstä itse asiassa oikeinkin hyvin: ”Näiden kieliryhmien edustajia on vaikea tavoittaa perinteisten kanavien kautta. He käyttävät paljon eri sosiaalisen median alustoja, joten olemme läsnä siellä missä hekin ovat. Näillä somealustoilla leviää myös paljon disinformaatiota ja muun muassa Venäjä kohdistaa niissä propagandaansa somali- ja arabinuoriin. On tärkeää, että tarjoamme mahdollisuuden tarkistetulle ja todenmukaiselle tiedolle”, Hashi, Abdulkadir ja Ismaeel kuvaavat omankielisten uutisten tärkeyttä.

Ylen uutistuotannossa hyödynnetään moderneja teknologiaratkaisuja, kuten tekoälyavusteista litterointia ja konekäännöksiä. Käännökset ja litteroinnit tarkastaa kuitenkin aina ihminen. Monikielinen toimitus jatkaa Ylen aiempien kielitoimitusten aloittamaa kehitystyötä, jossa etsitään innovatiivisia tapoja palvella uusia kielivähemmistöjä tekoälyn avulla. Monikielisiä uutisia tuotetaan tehokkaasti pienellä tiimillä uusinta AI-teknologiaa hyödyntäen.