Ikärasismin outo muoto

Pariisin olympialaisten nuorimmat kilpailijat ovat Kiinan 11-vuotias rullalautailija Haohao Zhengon ja Syyrian 12-vuotias pöytätennispelaaja Hend Zaza. Hän on ITTF:n maailmanlistan 155. ja  voitti kisapaikan varmistaneessa karsintaottelussa 42-vuotiaan Mariana Sahakianin. 

Nyt neljänneksi, ennen paljon nuorempia Kososta ja Tervoa, naisten moukarinheitosssa tullut Anita Włodarczyk on 39-vuotias. Hän on kolminkertainen olympiavoittaja, nelinkertainen maailmanmestari, nelinkertainen Euroopanmestari ja maailman- sekä olympiaennätyksen haltija. Vastaavasti 66-vuotias australialainen ratsastaja Mary Hanna osallistuu uransa kuudensiin olympialaisiin.

Häntä yli puolivuosisataa nuorempi, 13-vuotias Heili Sirviö osallistui ensimmäistä kertaa ollen skeittauksen loppukilpailussa viides. Tätä kirjoittaessa yksikään suomalainen ei ole menestynyt tämän vuoden kesäolympialaisissa paremmin. Suomen olympiakomitea ei tukenut häntä taloudellisesti ikänsä vuoksi. Sen sijaan se kertoi mahdollistaneensa, että lapsi voi nukkua kisojen ajan samassa paikassa vanhempiensa kanssa. 

En tiedä itkisikö vai nauraisi Suomen kertakaikkiaan kummallisia linjauksia. Ikärasismi näköjään pesiytyy joka paikkaan. Sillä Kansainvälinen olympiakomitea katsoi, että Heili, joka ei ole edes kisojen nuorin, on sopiva osallistumaan ja edustamaan maataan. Mutta urheilijoiden takana istuvan, kotimaisen liituraitajengin mielestä hän on liian nuori tuettavaksi samaan tapaan kuin muita Suomen joukkueen urheilijoita.

Happaman makuinen päätös, koska Australiankin kansalaisena Suomi ei edes ollut Sirviön ainut vaihtoehto. Perin outo tapa tukea ylipäätään Suomen nuorta lähettilästä maailmalla. Ehkä Heili jatkossa edustaakin Australiaa, kuten seiväshypyn voittaja, maailmanennätyksen tehnyt Armand Duplantis USA:n sijaan Ruotsia.

Urheilun ja liikunnan suhteen muutan käsityksiäni, sillä ne eivät ole olleet suosikkiharrastuksiani kai koskaan millään tavalla. Mutta ikä on kypsyttänyt tältäkin osin. Jos ottaa mukaan penkkiurheilun kotikatsomoineen, voi niitä harrastaa lähes läpi elämän jollakin tavalla, kun vain yksikin solu liikkuu. Ja aktiivisesti urheillen maailmankin huipulla yli puolivuosisataa.

Olympialaiset lajikirjoineen ovat pursunneet yli äyräiden, eikä kaikilla valtioilla ole mahdollisuutta kisojen järjestämiseen. Silti kyky uudistua myös lajivalikoimien suhteen niin, että se vetää nuoria ja jopa lapsia mukaan, on hieno asia. Vaikka hyvässäkin asiassa on lieveilmiönsä, kiskoo maailma nuoresta lähtien moneen suuntaan. Omaakin jälkikasvua voi joutua hakemaan öitä myöten monta kertaa huonommistakin paikoista kuin urheilun parista.