Vielä Hyrylän Prijutista

Yritin viritellä huonolla menestyksellä Tuusula-aiheisessa someryhmässä keskustelua tai saada edes vastauksia mikä pysäytti Prijutin peruskorjauksen. Mutta kävi kuten joskus aiemminkin ja kunnan luottamus- sekä virkahenkilöistä muodostuva tai muuten kuntaan päin kallellaan oleva ylläpito ei aina julkaise kirjoituksiani.

Joten pysyn taas aikani erossa kirjoittamisen osalta kyseisiltä foorumeilta. Piti etsiä muita väyliä, joten soitin pormestarille. Häneltä sain vastauksia ja kopiot päätöksistäkin. Valitsemamme valtuutetut olivat yksimielisesti päättäneet laittaa Prijutin myyntiin muutamien muiden kiinteistöjen kanssa.

Rakennuksen elo on turvattu asemakaavassa, jonka suojasta en ole kuitenkaan varma, sillä en välty ajatukselta, että Hyrylän seudulla on hävittämisvimman alla kaikki tai ainakin moni mikä vivahtaa venäläisiltä.

Sileäksi on pantu valtakunnan toiseksi kauneimmaksi sanottu ortodoksikirkko, josta muistutuksena on maassa vain kivilaatta. Luonto "hoitaa" myös entisen varuskunta-alueen toisella laidalla olevaa hautausmaata, jonka luurankoja sanotaan pudonneen sorankaivuun yhteydessä nykyisen Urheilukeskuksen katsomorinteestä. Pari vuotta sitten oli Hyrylän Elannon, ortodoksipappilaksi rakennetun ravintola Päämajan vuoro.

Se oli minulle erityisen rakas, sillä äitini asui yläkerran hellahuoneessa työskennellessään alakerran Elannossa myyjänä. Pienessä äitini kodissa lienen saanut myös alkuni. Isäni oli vastaavasti Venäjän vallan aikana rakennetuissa Hyrylän varuskunnan rakennuksissa aliupseerina.

Hänen antamien elämänohjeiden mukaan minun piti kavahtaa kolmea asiaa; ryssiä, jehovia ja mustalaisia. En ole ohjetta noudattanut, ja vähän kuin heimoveli Santeri A, alias Santtu, alias Jukka Ahlgren tanssi pyynnöstäni juuri vihityn Päivis-vaimoni kanssa häävalssin Sininauhasäätiön Kaikkien aikojen juhlissa Mutterimajalla Hyrylässä.

Isäni sisällä ollutta ja ymmärrettävää ryssävihaakaan en itsestäni löydä. Enkä osaa kavahtaa jehovia, vaikka joidenkin uskonveljien ja -sisarten mukaan osani on kuumempi osasto Taivasten valtakunnassa.

Hyrylän seudulla on vahva venäläinen paikaIlishistoria ja kulttuuriperintö Rantatien Onneloineen, josta kaikesta olen sangen ylpeä. Vaikka Suomen suuriruhtinaskunnan käsite oli syntynyt jo 1500-luvulla siksi, että Ruotsin kuninkaan arvonimiin sisältyi vuodesta 1577 myös Suomen suuriruhtinaan arvo.

Hallinnollisena ja valtiollisena käsitteenä suuriruhtinaskunta sai merkitystä kuitenkin vasta Venäjän vallattua maamme Suomen sodassa vuosina 1808–1809. Suuriruhtinaskunta syntyi vuonna 1809 Porvoon maapäivillä eli Porvoon valtiopäivillä. Korkeimman vallan hallitsija, Suomen suuriruhtinas, oli Venäjän keisari, hallitsijasukuna Romanov-suku.