Pian on joulu, jota ilman ei taitaisi olla kristinuskoakaan. Minäkin sitä tavallani juhlin. Sen vuoksi hankimme eilen pienen kuusen, koristeet siihen ja valot tähtineen. Koko lysti maksoi kaupungin keskustan kaupassa 600 bahtia eli viitisentoista euroa. Tata piti komistusta sylissään takanani PeeCeeX:n satulassa kuuden kilometrin matkan, joten samalla tuli koristeltua kotitietäkin joulukaduksi, kun jos jotakin tippui sateessa pitkin matkaa. Mutta jäi niitä vielä kuvan kotiterassillekin, joka on "christmas treen" paikka loppiaiseen saakka. Niin kaunis ja harvinainen se täällä on, että naapuritkin kävivät sitä valokuvaamassa lapsineen ja ilman.
Sitä ja varsinkin valoja laittaessani muistelin joulujani tai oikeastaan uskoani, sillä jokainen ihminen ja moni eläinkin uskoo johonkin. Joku uskoo vain siihen minkä ymmärtää ja joku johonkin muuhun, josta jotakin poimin netistä joulupuumme tuikkivia valoja katsellessani.
Murphyn laki on Yhdysvaltain armeijan kapteeni Edward A. Murphyn mukaan nimetty periaate, jonka mukaan ”jos jonkin asian voi tehdä monella tavalla ja näistä tavoista yksi johtaa onnettomuuteen, ennen pitkää joku tekee asian sillä tavalla”.
Karman laki on syyn ja seurauksen laki. Hyvistä teoista seuraa hyviä hedelmiä ja huonoista huonoja. Ihmisen on käytävä nämä seuraukset kokemuksina läpi ja ne saavat meidät syntymään yhä uudelleen. Päämääränä ei ole hyvä karma vaan karman loppuminen, sillä myös hyvät teot sitovat meidät jälleensyntymään ja estävät lopullisen vapautumisen.
Alkukielellä synti merkitsee erehdystä, tieltä eksymistä, maalin ohi ampumista ja jumalallisen lain rikkomista. Kristillisissä tulkinnoissa painotetaan merkitystä, joka viittaa Jumalan asettamin käskyihin, asetuksiin ja lakia tai järjestystä rikkovien tekojen toteuttamiseen tai motiivien edistämiseen ajatuksin tai toimin.
Paratiisi voi olla ihmiskunnan onnellinen alkukoti, jonne palaaminen on ihmisen lopullinen tavoite. Tai ehkä se on paikka, jonne kuolleet siirtyvät kuolemansa jälkeen jatkamaan elämäänsä. Paratiisi voi olla myös todeksi tuleva maailma, jossa Jumala hävittää kaiken vanhan ja luo tilalle maanpäällisen paratiisin, täydellisen aikakauden, jossa valitut saavat jatkaa elämäänsä joutumatta kuolemaan sitä varten.
Kadotus on uskomusten tai uskontulkintojen mukaan kohtalo pahalle, pelastusta vastaanottamattomalle tai vääräuskoiselle henkilölle. Sillä voidaan tarkoittaa helvettiä, mutta myös täydellistä katoamista tai joutumista vaeltamaan iäti maailmassa tai tyhjyydessä. Tässä maailmassa vaeltava sielu on kadonnut sielu tai kummitus. Helvetin lisäksi rinnakkainen käsite on tuonela tai kadotus, vastakohtana taivaalle tai paratiisille.
Aswang on yksi pelätyimmistä myyttisistä olennoista Filippiineillä. Sen verran olen siellä elänyt kansan parissa, että tiedän kuinka äiti suojelee öisin rankkasateessa ja myrskyssä lapsiaan hatarassa kodissaan, kun Aswang rymistelee pimeässä aaltopeltikatolla vaanien itselleen lapsiuhria.
Ajatteletko olevasi niitä ihmisiä, jotka eivät taikauskohömppään usko? Et usko täysikuun tekevän hulluksi tai pidä kuolleen jäniseläimen käpälää taskussasi hyvää onnea tuottamaan? Etpä tietenkään, mutta saatat silti pitää vihkisormustasi vasemman kätesi nimettömässä sormessa. Ehkä viet tupaantuliaisiksi ystäviesi uuteen kotiin suolaa sekä leipää? Et myöskään skoolaa vedellä ja ripusta vastanaineiden ystäviesi hääautoon kolisevia purkkeja tai kenkäpareja?
Nämäkin tavat ovat silkkaa taikauskoa, vain vakiintuneiksi käytöstavoiksi naamioituneita, kertoo folkloristiikkaa ja etnologiaa opiskellut toimittaja-kirjailija Piia Kaskinen tietokirjassaan Mustan kissan kirja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti