Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 7. huhtikuuta 2018

Rakkauden monet kasvot

jormas: Yhtenä päivänä pengoin valokuviani, joita lienee erillisissä ja älylaitteitteni muisteissa sekä pilvipalveluissa tuhansia ja taas tuhansia. Niitä, kuten kirjoituksiammekin, joita niitäkin on tuhansia, on mukava katsella ja lukea. Voi ikäänkuin muistojen avulla elää jo kertaalleen elettyä uudelleen.

Sieltä pulpahti esiin myös niin kirjoituksia kuin kuviakin vuosien saatossa ystäväkseni tulleesta Matti Kid Hytösestä. Jonka taatusti moni vanhan liiton niin mies kuin nainekin muistaa, vaikka ei itse olisi tiienpäitä kaltereiden takana laskenutkaan

Talossa ollessaan Matti teki oman sovelluksen yhdestä Elviksen kappaleesta ja lähetti siellä nauhoitetun biisin muurin toiselle puolelle Toivo Kärjelle ja unohti koko asian. Se, ynnä halu raitistua muuttivat kuitenkin hänen koko elämänsä, joka sekin on oma tarinansa. Ehkä kirjoitan siitä joskus. Ehkä teen sen Matin muistoksi sateenkaaren tuolle puolen, jossa jossain hän on.

Kappale sai suomalaiseksi nimeksi Hotelli ja se kertoo hetkestä ja parista, joka kestää vain tuokion, mutta on täynnä tunnetta, jota voi oikein hyvin sanoa rakkauden yksiksi kasvoiksi. Jonka vuoksi joku hyppää kerrostalon katolta, hirttää tai ampuu itsensä tai päättää päivänsä muulla tavoin. Ja toinen elää elettyä yötä muistoissaan yhä uudelleen ja uudelleen etsien kadonnutta ja sen taikaa ainoana surumielisenä lohtuna, että "aika entinen ei koskaan enää palaa".

Samasta aiheesta löysin myös runon, jonka kopioin tähän ilman lupaa:

"Löysin nuoren ja kauniin oppaan
Laitoimme yhdessä lusikan soppaan

Kahden kesken vietimme useita öitä
Tytölle kaikki ilomme oli opastöitä

Tiesin että nyt oli käynyt hyvä flaksi
Rinnakkain olimme viikon tai kaksi

Eipä tavinnut tyttönen missään tukea
Hän oli viisas kun osasi jopa lukea

Hän hoiti vartaloni joka hieman kesi
Omalla sienellään ihanasti minut pesi
Kuinka taitava oli tuon tyttösen kieli
Kaiken hän silmää iskien nieli

Lukemattomat kerrat tyttöstä vetelin
Erotessamme annoin muutaman setelin
Monesti hän sängyllä nautinnosta huusi
Huomenna kainalossani on taas opas uusi. "

Yllä olevassa runossa on kuitenkin jotain, josta ei pidä. Ehkä siinä olevien kahden ihmisen sielut eivät kohtaa, ehkä se on miehen ylimielisyys, en tiedä.

Mutta toisin on Matti Kid Hytösen Hotellin laita. Oikein näen ja sydämessäni koen vankisellin yksinäisyyden ja Matin rakkauden kaipuun.

Ei kommentteja: