Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Parin viikon vierailu yhdistykseen nimeltä Uusi Mahdollisuus ry, osa 2

Jormas: Ensimmäinen vajaan kolmen päivän sessio on takanapäin ja viikonlopuksi hipsin vaimoni ja osaomistuskoira Niilon luokse Tuusulan Jokilaaksoon. On ollut oikein antoisa puolikas viikko Sysmässä, josta toivon mukaan on ollut itseni lisäksi hyötyä myös muille.

Tässä vietän yöni Sysmän vapaaehtoissession ajan
Kun pääsin sisään yhdistyken tiloihin, yhdistyksen henki ja sanoisinko elämä, Ritva Heinonen esitteli paikkoja ja minut noin puolelle tusinaa vapaaehtoisia. Uusi Mahdollisuus ry tekee ruokaa joka avoinnaolopäivä kaikille kävijöille sekä tietenkin omalle väellä. Todella maittavaa.

Lähes ensi työkseni törmäsin sukkia kutovaan reippaasti yli kasikymppiseen nuoreen tai sen oloiseen mieheen. Joka sanoi, että kudon sinullekin sukat, jos kelpaa. Tähän totesin, että jo vain, mutta yhdellä ehdolla. Jos syksyn korvilla tapaan kodittoman metsähiiren tai siilin, saan antaa niille sukat talvipesäksi. Näin sovittiin evästyksellä, että pääasia, kun menevät kotia vailla oleville.

Hartolan kirpputorilta löytyy apu moneen tavaravaivaan
Päiviin mahtui myös reissu naapurikunta Hartolaan, jossa yhdistys pitää monipuolista kirpputoria aivan kylän keskustassa kunnon tiloissa. Kun pääsin sisään ja sain esiteltyä itseni, sain vastaani yllättävät päivittelyt, että "ei voi olla totta, ei voi olla totta". Olin pudonnut kärryiltä enkä hevin päässyt niille takaisin, sillä päivittelijä jatkoi, että etkö muista häntä, Arjaa Hyrylän Huokausten laaksosta? Kun haettiin viinaa mustalaisilta, joista osa on jo kuollut normaalisti, osa tapettiin puukolla ja osa jollakin muulla välineellä. No, muistini palasi pätkittäin ja vanhaa tuttavuutta vahvistettiin Facebook-kaveruudella.

Hartolassa kävin tämän reippaan kasikymppisen sukankutojan kanssa. Kulkuneuvona hänellä oli hybridi-Toyota, kai jo kuudes laatuaan. Matkaa taitoimme tasaista seitsemänkympin nopeutta, jolloin polttoainetta kului noin 3 litraa satasella. Vapaaehtoistyöntekijä Kurvinen sanoi, että tällä iällä ehtii hyvin tällä nopeudella ja menkööt kiireisemmät menojaan.

Sama mies totesi, kun päästiin takaisin Sysmään, että hän ei suinkaan ole joukon vanhin. Sain tutustua 87-vuotiaaseen, joka oli kuin nuori tyttönen konsanaan. Sanoi vielä viime vuonna, kasikutosena olleensa Vantaan kaupungin palkkalistoilla henkilökohtaisena avustajana. Lisäsi, että tienasin hyvät rahat, joilla ostin uudet silmälasit ja jääkaapin sekä laitoin loput säästöön.

Ei kommentteja: