Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Kesää odotellessa

jormas: Neljässä kovin erilaisessa vuodenajassa on oma, ainutlaatuinen hohtonsa. Talvi lumineen on monelle luonnon eläväiselle nukkumisen aikaa. Näkyvimmin siitä osansa saavat kasvit ja eläimet, jotka enemmän tai vähemmän nukkuvat lumivaipan alla talviuniaan. Kun kevätaurinko heittää ensisäteitään, on se kuin herätyskello, joka kehottaa luomakuntaa ryhtymään toimeen, jotta elämän kiertokulku voi jatkua. Kesä onkin kasvun aikaa, jolloin moni touhuaa pesueidensa parissa ollakseen syksyllä valmis esimerkiksi lentämään kauimmillaan Afrikkaan saakka. Miten osaavatkin sinne ja takaisin samaan pesäpönttöönsä Jokilaaksossa? Karhun ja siilin talviunilla ei tarvita kovin kummoista suuntavaistoa. Ja kasvit eivät sitäkään vähää. Syksy on valmistautumista lepoon, ja monen eläimen on pitänyt huolehtia, että ruokaa on koko pitkän talven varalle. Sen yli on selvittävä mehiläistenkin usein ihmisen tarjoileman sokeriliuoksen varassa, kun olemme varastaneet niiltä kaiken kesänaikana keräämän hunajan.

Jo aika monta vuotta sitten hankimme ja pystytimme kasvihuoneen, joka on ollut meillä monen erilaisen kokeilun kohteena. Kurkkua ja tomaattia siellä on ollut joka vuosi, kuten ulkoseinustoilla useampaa laatua hernettäkin. Välillä olemme onnistuneet kokeiluissamme paremmin ja välillä huonommin. Viime kesän viritys on automaattinen, mutta manuaalinen kastelulaitteisto, jonka asensimme. Ensi kokeiluksi onnistuimme ´siinäkin loistavasti eikä varmasti ainuttakaan kertaa kasteltu kastelukannulla. Siitä jatkamme tänä kesänä. Mutta vielä ei kasvihuoneessa ole tapahtunut mitään.

Tämän kevään kokeiluihin on kuulunut siemenistä kasvatetut, tälläkin kertaa tomaatit ja kurkut. Mutta meille uudet laadut. Kasvualustalla, Merikonttikotimme ikkunan edessä on maailman makeimmaksi sanottu kirsikkatomaattilajike, jonka pitäisi kasvaa 1,5-2 m korkeaksi pensaaksi. Toinen varmasti yhtä mielenkiintoinen on viidakkokurkku, joista on tulossa 2-3 cm kokoisia pieniä, raidallisia kurkkuja. Samalla kasvualustalla on päivänvalon nähnyt muutama sipuli, jotka olemme kasvattaneet valkosipulinkynsistä. Aivan uusi kokeilu meille sekin.

Oman haasteensa on tuonut luomuviljely, jota olemme harrastaneet koko ajan. Päälannoitusaineena on ollut kanan sellainen sekä kahdessa ekokäymälässä ja kahdessa kompostorissa tuotettua "sitä itseään".

Ei kommentteja: