7. Suomalainen AA-päivä Pattaya 2017

jormas: Monta kertaa olen toivonut, että olisin silloin Jomtien-Pattayalla, kun aa-laiset kokoontuvat hieman isommalla joukolla jakamaan raittiuden kokemuksia lähinnä keskenään. Toki muillekin, sillä tapahtuma oli kaikille avoin. Nyt sitten viimein tärppäsi. Oli hienoa kokea olevansa osa satapäisestä joukkoa, jossa tosiaan oli raittiutta muillekin jaettavaksi.

Mukava piristys oli paikkakunnan turistipastori Risto Vierula yrityksestä Fida International. Hänen puheenvuoronsa sai minutkin sanomaan muiden edessä jonkun sanasen. Risto nimittäin omassa viestissään kannusti siihen, että ei pitäisi kokea olevansa huonompi kuin muut. Se jäi jotenkin soimaan päässäni ja tunnin ajan yritin löytää itsestäni sitä, minkä vuoksi kokisin olevani huonompi kuin muut.

En siinä onnistunut, sillä itsensä etsimiseen alkoholismi ja alkoholistimaisesti juominen ei ole ollenkaan huono vaihtoehto. Nimittäin kovin monella muulla tavalla ei voi hukata itseään paremmin kuin juomalla vuodesta toiseen ja aamusta iltaan. Ja usein öisinkin. Käytännössä siis aina, kun on hereillä. Kun sitten mittaansa myöten täynnä sitä elämää alkaa etsimään itseään ja sen myötä omaa todellisuutta sellaisena kuin se on meille tarkoitettu, muuttamatta sitä kemiallisesti tai mitenkään muutenkaan keinotekoisesti muuksi, voi onnitella itseään. Sillä omassa henkilökohtaisessa aarrearkussa on jotain, jota voi sanoa aidoksi elämäksi ja mielen kokonaisvaltaiseksi raittiudeksi. Muille tätä tapaa en kuitenkaan suosittele, sillä onnistumisprosentti on perin huono, sillä vain ehkä yksi kymmenestä alkoholistista löytää pysyvän raittiuden.

Tilaisuudessa toteutettiin myös perinteinen "Countdown". Se tarkoittaa, että käydään vuosi kerrallaan läpi jokainen osallistuja, jotka nousevat ylös sanomaan sanasen tai pari, kun omien raittiiden vuosien määrä tulee kohdalle. Itse taisin olla 37 vuoteni kanssa ehkä viidenneksi kauimmin raittiina ollut. Yhteistä kaikille kuitenkin on, että juominen on jokaisella yhden ryypyn päässä.

Raittiutensa toisessa päässä, alkutaipaleella oli vesseli, joka oli ollut juomatta pari kuukautta ja Thaimaassa pari viikkoa. Hän sanoi, että kyseessä on hänen ensimmäinen ulkomaanmatkansa selvinpäin. Josta hän muistaa jo nyt enemmän kuin kaikista aiemmista yhteensä. Nuori tulokas sai seisoviltaan raikuvat aplodit sekä kaikkien läsnä olleiden allekirjoittaman Nimettömät Alkoholistit -kirjan. Sen tulokkaalle ojensi salin pisimmän raittiuden omannut. Vaikka raittiutensa alkutaipaleella olevan raittius ei kestäisikään. ikimuistoisen ja kauniin tilaisuuden hän muistaa läpi elämänsä.

Mutta ei liene niin hyvää asiaa, ettei siitä jotain kritisoitavaa löytyisi. Kun Jomtien-Pattayalla oli eilenkin huomattava joukko AA:nkin avulla raittiutensa saavuttaneita, aivan liian iso osa heistä oli poissa. Sillä jos ei paikan päällä syönyt eikä kahvitellut, ei läsnäolo maksanut mitään. Kourallinen ihmisiä oli tehnyt melkoisen jobin järjestäessään hienon tapahtuman. Paljon useampi olisivat voinut osallistua yhteisen vastuun kantamiseen tulemalla paikan päälle edes toviksi.

Siellä istuessani muistui mieleen Jyväskylästä Huhtasuon koululta lähes vastaava valtakunnallisen tapaaminen vuosikymmenten takaa. Ajattelin silloin moni satapäisessä joukossa, että jos tämä jengi alkaisi nyt viikonloppuna yhtä aikaa juomaan, olisi siinä tovin koko Jyväskylän katuelämä sekaisin.