Koiran kanssa ravintolassa

päivis: Suomessa lemmikit ovat nykyään tervetulleita moniin ravintoloihin ja kahviloihin. Muutamissa kaupungeissa toimii jopa kahviloita, joissa asuu kissoja. Asiakas voi siis mennä tapaamaan kissoja samalla kun juo kahvit.

Niilon kanssa aloittelimme muutama vuosi sitten ravintolaympäristöön tutustumista Keravan Onnellisessa kanassa, jonka ulko-ovella lemmikit toivotetaan tervetulleiksi. Sillä ehdolla tosin, että osaavat käyttäytyä. Niilon käytöksestä ei ensimmäistä kertaa Onnellisessa kanassa käydessämme ollut minkäänlaisia takeita, mutta pelko huonosta käytöksestä osoittautui turhaksi.

Vaikka toiset koirat saavat Niilon usein elämöimään, ensimmäisellä ravintolakäynnillämme naapuripöydän alla pyörinyt lajitoveri näytti yllättäen olevan Niilolle pelkkää ilmaa.

Niilo käyttäytyi hyvin ravintolan
terassilla. Välillä piti kuitenkin
nousta seisomaan, kun lähelle
ilmestyi joku toinen koira.

Tänään kävimme lounastamassa Meri-Teijon Mathildedalin Marinassa, joka myös on koiraystävällinen paikka. Tosin eläinasiakkailla on lupa oleskella vain terassialueella. Mutta sää oli lämmin ja aurinko paistoi. Ilman koiraakin olisimme varmasti valinneet terassin.

Marinan ravintolassa käy oletettavasti enemmänkin koiria, sillä vesikuppeja oli ripoteltu sinne tänne. Yksi niistä tuotiin Niilonkin eteen. Koira siis myös huomioitiin, vaikka omaa ruokalistaa lemmikeille ei ollutkaan tarjolla. Me sen sijaan jouduimme itse hakemaan syötävämme ja juotavamme ravintolan brunssipöydästä.

Suomalaiselle elämälle on aika tyypillistä, että perheessä on koira, kissa tai useampiakin. Varsinkin koirien kanssa liikutaan siellä missä ihmisetkin liikkuvat. On siis ihan luontevaa, että lemmikit halutaan viedä mukana myös sisätiloihin. Joskus kesähelteellä tai talvipakkasella toivoisi, että koiran voisi ottaa mukaan myös ruokakauppaan, mutta ymmärrän, että Suomen hygieniamääräykset eivät voi koskaan joustaa niin paljon, että hyvin käyttäytyvä eläin voisi kulkea omistajansa kanssa kaupan hyllyjen välissä. Opas- tai avustajakoirat ovat tietysti asia erikseen.

Yritän joskus eläytyä sellaisen ihmisen asemaan, joka ei pidä koirista, pelkää niitä tai on niille niin allerginen, ettei voi olla samassa tilassa. Ehkä minäkään en haluaisi olla ravintolassa, jonne joku toisi lemmikkikäärmeen mukanaan. Totta puhuen, en aina kyllä jaksaisi kuunnella lastenkaan kitinää, jos haluan keskittyä edessäni oleviin herkkuihin.

Allergisille en osaa oikein sanoa mitään. Paha koira-allergia saattaa rajoittaa elämää kovastikin, sillä esimerkiksi bussiin mennessä ei ole mitään takeita siitä, etteikö sinne tule myös joku eläinrakas yhden tai useammankin lemmikkinsä kanssa. Muutaman kerran olen ollut myös lennolla, jossa matkustajalla on ollut mukanaan kissa tai pieni koira. Bussista voi sentään hypätä kesken matkan pois, mutta lentokoneessa tilanne voikin olla paljon hankalampi.