Vääntöä hävikkiruoasta

päivis: Kirjoitin viimeksi kansalaisaloitteista. Kerroin äitiyslakia koskevasta aloitteesta, jonka allekirjoitin. Jo eilen uutisoitiin, että aloite on saanut vaadittavat 50 000 allekirjoitusta. Asia menee siis eduskunnan käsittelyyn.

Myös kansanedustajat ovat harrastaneet nimien keruuta tärkeinä pitämiensä asioiden edistämiseksi. Esimerkiksi yli sata kansanedustajaa on allekirjoittanut lakialoitteen, että kauppojen, leipomoiden ja kunnallisten toimijoiden myynnistä poistettava hävikkiruoka pitää luovuttaa hyväntekeväisyysjärjestöille edelleen jaettavaksi.

Aika moni kauppa on jo vuosikaudet tehnytkin näin. Järjestöt ovat tehneet sopimuksia kauppojen kanssa hakeakseen esimerkiksi ylijäämäleivät ja myynnistä pois otetut hedelmät ja vihannekset jaettavaksi vähävaraisille. Vähitellen toiminta on laajentunut ja se näkyy esimerkiksi Helsingin Myllypurossa yhä pitenevinä jonoina, kun ihmiset käyvät hakemassa ilmaista ruokaa.

Myös Ranskassa ruoka-apua tarvitsevien määrä on kasvanut. Siellä kauppojen on helmikuusta lähtien pitänyt luovuttaa ylijäämäruokansa avustusjärjestöjen kautta köyhille jaettavaksi. Ongelmana Ranskassa on, että vapaaehtoisia ei tahdo riittää toteuttamaan jakelua.

Hieman samantapaiseen ongelmaan saatetaan Suomessakin törmätä, jos kansanedustajien lakialoite menee läpi. Kauppojen edustajat ovat jo älähtäneet asiasta. Pakosta ei pidetä. Kaupat vieroksuvat mahdollista lisäsääntelyä, mutta myös lisäkustannuksia, jos kansanedustajien suunnitelmat menevät läpi.

Jos kauppojen on alettava haalia järjestöjä, joille hävikkiruoka kelpaisi, voi olla, että lopputulos ei ole se, johon kansanedustajat aloitteellaan pyrkivät. Jonkinlainen kauhuskenaario on, että ruokajakeluun menee tuotteita, joiden kylmäketjut ovat pettäneet tai ruokaa lykitään sinne tänne toivossa, että se kelpaisi jollekin. Vaikka ruoka jaettaisiinkin ilmaiseksi, pitää sitä arvostaa niin kuin vastaavaa tuotetta, josta kauppojen asiakkaat maksavat ostoksilla käydessään täyden hinnan.

Hävikkiruoan jakelu ei ole aina asianmukaista. Kun hävikkiruokaa jaetaan
tällä tavalla, väheksytään siinä sekä itse ruokaa, mutta myös vähävaraisia,
joiden elämää ruokajakelun on tarkoitus helpottaa..

Ymmärrän kansanedustajia ja ymmärrän myös kauppiaita, mutta sitä en ymmärrä, miksi kaupat tilaavat myyntiin niin paljon ruokaa, joka ei kuitenkaan mene kaupaksi. Onko se ammattitaidottomuutta vai epätoivoista yritystä tyydyttää kuluttajien joskus kohtuuttomatkin vaatimukset? Äskettäin näin eräässä kaupassa kylmäkaapin hyllyt täynnä eri firmojen erilaisia luomumaitoja. Lähes jokaisessa purkissa oli punainen hintalappu. Lukuisat vaihtoehdot ja asiakkaiden tarpeet eivät kohdanneet.

Ennen kuin kaupat hävittävät vanhenevat tuotteet tai antavat ne avustusjärjestöjen käyttöön, aika moni pakkaus merkitään alennushintalapulla. Olen aikaisemmin karsastanut alennuksella myytäviä tuotteita. Jos esimerkiksi kaupan kaapissa on maitopurkki, jossa alennuksesta kertovaa lappua ei ole, olen valinnut normaalihintaisen tuotteen, vaikka halvemmassa purkissa oleva parasta ennen -päiväys saattaa olla vain päivää vanhempi. Päätin, että enää en tee niin. Jos suinkin tiedän, että alennuslapulla merkitty tuote tulee käytettyä ennen pilaantumista, otan sen - ja samalla saan sen esimerkiksi 30 prosenttia halvemmalla tai jopa puoleen hintaan.