Sivun näyttöjä yhteensä

tiistai 23. helmikuuta 2016

Pitkästä aikaa television ääressä

päivis: Tänään satuin pitkästä aikaa katsomaan televisiota ymmärtämättä katsomastani oikeastaan yhtään mitään. Television katselun mahdollistaa se, että olemme Bangkokissa hotellissa. Thai-kodissamme kyseistä laitetta, joka kai muiden kuin lestadiolaisten mielestä on välttämättömyys, ei ole.

Katsoin ensin hupailua, jossa näyttelijät olivat pukeutuneet upeisiin pukuihin. Jos en ole ihan väärässä, kaikissa naisrooleissakin esiintyi mies. Se taitaa olla tyypillistä tällä pallon puolikkaalla. Ainakin Japanissa on joku vastaava, pitkän historian omaava teatteri, jonka kaikki näyttelijät ovat miehiä.

Seuraavasta ohjelmasta ymmärsin sen verran, että kyse oli puutarhoista ja kasvien viljelystä. Siinäkin ohjelman toimittaja selvästi hupaili. Sen pystyi käsittämään, vaikka kielestä en mitään ymmärtänytkään. Ohjelmaa seurattuani jäin miettimään, minkälainen thaimaalaisten suhde luontoon mahtaa olla.

Kookospalmuja kasvaa kaikkialla.
Kookoksia niistä keräävät varmaan
muutkin kuin palmujen omistajat.
Kokemuksen kautta luulen tietäväni siitä jotain. Kotimme parvekkeelta olen voinut seurata, miten naapurit viljelevät kadun varressa ruukuissa koristekasvien lisäksi yrttejä. Ravintoloiden kokit käyvät välillä leikkaamassa tuoreita mausteita asiakkaan tilaamiin ruokiin. Myös teiden varsilla kasvaa pensaita, joita ohikulkijat näyttävät toisinaan poimivan.

Tuosta jälkimmäisestä voisi päätellä, että vaikka Thaimaassa ei taidakaan olla Suomen kaltaista jokamiehen oikeutta, villinä kasvavien yrttien ja lehtien poimiminen on silti sallittua toisen mailta. Myös leiriytyminen esimerkiksi rannoilla on melko tavallista. Siihen on tuskin tapana hakea maanomistajan lupaa. Ihan oma juttunsa on pysyvämpi asuminen. Metsiköissä näkee usein erilaisista pressuista, pahveista ja pelleistä kyhättyjä asumuksia, joiden lupa-asioita tuskin asukas on selvittänyt.

Harhauduin aiheesta. Tämän päiväisessä TV-ohjelmassa näytettiin myös, miten viljelyksiä myrkytettiin. Meillä sanotaan tietysti, että levitettiin kasvinsuojeluainetta. Tai mistä sitäkään voisin tietää, voihan olla, että kyse oli jostain biologisesta hyönteisten torjunnasta. Tuskin kuitenkaan. Voisi kuvitella, että Thaimaassa on vähän hankalampi harjoittaa luonnonmukaista viljelyä.

Saatan luomun suhteen olla väärässä, mutta ainakin erilaisten torjuttavien tuhohyönteisten määrä varmaan on huomattavasti Suomea suurempi. Jokilaaksossa emme juuri koskaan joudu sisällä käyttämään Raidia tai muita vastaavia myrkkyjä, Thaimaassa myrkkyihin on pakko turvautua tuon tuostakin.

Tänään epähuomiossa laitoin vaatteeni hotellin uima-altaan reunalla olevalle pöydälle huomaamatta lainkaan, että pöydässä vilisti melkoinen joukko pienen pieniä muurahaisia. Kannoin niitä sitten vaatteiden mukana hotellihuoneeseen saakka. Se nyt ei kauheasti olisi haitannut, mutta kun muurahaisten suhteen näyttää pätevän logiikka, että mitä pienempi se on, sen kipeämmin se puraisee. Näin ainakin Thaimaassa.

Ei kommentteja: