Kaikkeen tottuu Thaimaassakin

päivis: Voin suositella kaikille matkailua ja varsinkin kaukomatkailua. Sen ansiosta oppii, että ihmiset ovat muualla aivan erilaisia kuin Suomessa ja muutenkin elämä on erilaista. Olisi pitänyt tietysti kirjoittaa, että ihmiset ovat kaikkialla samanlaisia. Niinhän meille opetetaan, kun tarkoitetaan, etteivät nyt ainakaan suomalaiset ole parempia kuin muut. Mutta ainakin thaimaalaiset ovat erilaisia. Minkäs teet.

Lähden nyt siitä ajatuksesta, että thaimaalaiset ovat iloisempia ja ystävällisempiä kuin suomalaiset. Kun annan noin positiivisen arvion täkäläisistä ihmisistä, sallin itselleni myös pientä ihmettelyä, ellei jopa kritiikkiäkin thaimaalaisia kohtaan.

Olemme esimerkiksi seuranneet, miten kotikadullamme vastapäisten talojen edustalla välillä seisoo vesi, jonka alkuperä on ollut arvoitus. Sitä ei ole vain pienenä lätäkkönä. Vesi suorastaan saartaa kymmeniä metrejä pitkän talojonon edustan.

Myös edessämme oleva poikkikatu on veden vallassa. Siitä ei pääsisi kävelemään jalkojaan kastelematta, ellei kadulle olisi tuotu aina uusia kivilaattoja ja laudan palasia. Niille kun astuu sukkelaan, ei tarvitse kastella varpaitaan ja kenkiään. Mutta jos kesken kaiken jää vähän empimään, saattaa käydä niin, että horjahtaa veteen. Tiedän mistä puhun.

Yhtenä aamuna vastapäisen hotelli-ravintolan tomera nuorimies oli selvästi ottanut asiakseen oman talo-osuutensa edustan putsaamisen vedestä. Eihän se tietenkään onnistunut kuin osittain, sillä uutta vettä valui koko ajan tilalle. Jotain oli kuitenkin jossain tapahtunut, kun seuraavana päivänä naapurikiinteistön eteen ajoi paikallinen loka-auto, joka aikansa imettyään sai veden vähenemään ja poikkikatukin kuivui. Voi sitä intoa, jolla kaikki tuntemattomasta tulvasta osansa saaneet putsasivat omien kiinteistönosiensa edustoja.

Parvekkeemme on Soi Welcomen vesiteatterin aitiopaikalla.

Kunnes koitti huominen ja vettä oli taas alkanut levitä samasta kohtaa, jossa loka-auto kävi. Nyt myös veden väri näytti muuttuneen - ja hajukin. Talojen edustat on taas reunustettu vedellä, jonka seassa lillii vihreää lietettä. Ja taas on kaivettu tarpeelliset kivilaatat ja muut askeltamisen apuvälineet esiin.

Uutta vesiteatteria on nyt katseltu viikon päivät. Matami, jonka pienessä kaupassa usein poikkeamme, oli kuin maansa myynyt kun pari päivää sitten haimme häneltä juomavesikanisterin. Sanoi happaman naamansa syyksi takaoven edessä olevan vesivallin. "Water, water, hoki matami ja viittoili takaovelleen.

On kai jotenkin thaimaalaisille tyypillistä ottaa vastaan se mitä naapurin puolelta tulee, sillä ei ole sopivaa aiheuttaa toiselle mitään sellaista, jossa hän "menettäisi kasvonsa". Tässä tapauksessa siis sille, jonka kiinteistön kohdalta vesi leviää koko naapuruston harmiksi, ei voi mennä lyömään nyrkkiä pöytään ja vaatimaan, että tälle on nyt tehtävä jotain. Ja heti. Luultavasti pitää vain malttaa odottaa, että naapuri keksii sen itse.