
Facebookilla on jo yli 1,5 miljardia aktiivista käyttäjää kuukaudessa. Sillä siis kulkee tällä hetkellä lujaa. Liikevaihto on 4,5 miljardia dollaria. Valtaosa kasvusta on mainostuloja. Yhtiö haukkaakin jatkuvasti yhä suurempaa osaa digitaalisen mainonnan kokonaispotista. Se on hyvä suoritus, kun ajattelee, että myytävänä ei ole kuin välittää muiden ottamia kuvia ja sanomisia toinen toisilleen.
Mutta itse olen osa sitä ja pidän sitä oikein hyvänä asiana. Aikaakin käytän Facebookissa melko tavalla. Olen myös pohtinut mistä kyseisen ajan olen ottanut, sillä edelleen minulla on sitäkin entiseen tapaan vuorokaudessa saman verran. Aika on pois television katselusta ja niin sanottujen roskaromaanien lukemisesta. Ajan käytöstä on myös tältä osin tullut, vaikka vapaan sektorin kansalaisen elämää vietänkin, entistä tehokkaampaa. Enää en katso reaaliajassa TV:stä kuin uutiset. Muuten katselen nauhoittamiani tai palveluntuottajien minulle tarjoamia, itseäni kiinnostavia ohjelmia. Jotka nekin lähes poikkeuksetta ovat puuta heinää viihdettä.

Facebook ja ylipäätään sosiaalinen media on mielestäni parasta, mitä monelle yksinäiselle ihmiselle on tapahtunut vuosikausiin. Sieltä löytyy monenlaista yhteisöä ja muuta kanavaa, johon voi kuulua tai jättää kuulumatta. Voi luoda itselleen myös omia sosiaalisia verkostoja ja hallita nitä omien mieltymystensä mukaan.
Ehkä sosiaalisessa mediassa päiviksen ja minun vaatimaton kruununjalokivemme on kuitenkin blogimme, jossa olemme julkaisseet reippaan neljän vuoden aikana reippaat puolitoistatuhatta kirjoitusta. Vaikka teemmekin sitä eniten omaksi iloksemme, jokaisesta kommentista jaksamme iloita, sillä lukijamäärämme ovat varsin vaatimatonta luokkaa. Mutta niitä on ja se on hieno asia. Aina silloin tällöin törmäämme ventovieraisiinkin ihmisiin, jotka jostakin ovat tunnistaneet meidät. On piristävää, kun he sanovat, että joo, me tiedämme lähes kaikki teidän asiat, sillä olemme bloginne vakituisia lukijoita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti