Auto amerikkalaiselle kävelijälle

päivis: Olen nyt ottanut somen haltuun. Ehkä vähän rehvakkaasti sanottu, mutta haltuun ottamisella tarkoitan, että olen ainakin vähän oppinut hyödyntämään sitä myös työssäni. Jopa Instagramin kautta olen löytänyt kokonaan uuden käsitteen, joka varmasti nousee yleisempään tietoisuuteen. Se on kiertotalous. Olen alkanut tutustua siihen siis täysin Instagram-kuvan kautta löytyneen vihjeen perusteella. Eipä ole kyseinen väline vain teinien harrastus, kuten alussa luulin.

Kun nyt olen kulkenut töihin ensin omalla autolla Vantaalle bussireitin varrelle ja sieltä vaihdan bussiin, käytän bussimatkan someiluun. Tänään meinasin ajaa Mäkelänkadun pysäkin ohi, koska olin niin keskittynyt johonkin ilmeisen mielenkiintoiseen asiaan. Se tosin ei tainnut olla somea vaan jonkun lehden nettisivuilla ollut artikkeli.

Somesuosikkini on Twitter. Vaikka sanoin ottaneeni somen haltuun, en ole kovin innokas tai lahjakas twiittaaja. Aika usein vain jaan toisten twiittejä.

Yksi twiitti, joka jäi jakamatta, oli jonkun jenkkilehden uutinen. Siinä kerrottiin, kuinka joku amerikkalainen autoilija oli kiinnittänyt huomion nuoreen mieheen, joka päivittäin kulki maantietä pitkin jalkaisin. Sellainenhan kai Yhdysvalloissa on aika omituista ja kun ihmettelijälle selvisi, että tuo mies kulkee kävellen joka päivä jotain 20 kilometrin matkan töihin tai oppilaitokseen, tämä hyväntahtoinen kanssaihminen halusi auttaa.

Tässä käveltiin viime syyskuussa hyvän asian puolesta, kun Naisten
 pankki järjesti tempauksen, jonka tuotolla hankitaan kehitysmaiden
naisille mahdollisuus omaan ammattiin.

No, auttaminen ei suinkaan tarkoittanut, että miestä varten olisi järjestetty kimppakyyti. Amerikkalaisen ihanteen mukaisesti pistettiin tietysti pystyyn keräys, jonka tuotolla hän voi ostaa itselleen auton, ettei tarvitse enää kävellä. Oletettavasti mies jo ajelee omalla autolla päivittäiset matkansa. Toivoa sopii, että hänellä on varaa ostaa polttoaineet ja maksaa vakuutukset sun muut auton pakolliset kulut. Ettei poloinen taas jonkun ajan päästä päädy uudelleen köpöttelemään työmatkojaan epäamerikkalaisesti.