Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 31. heinäkuuta 2014

Samalla apajalla ampiaisen kanssa

päivis: Olen saanut tähän ikään mennessä alle viisi ampiaisen pistoa. Muistan ne kaikki. Uusimman sain tänään. Vadelmat ovat muutaman päivän poissa olomme aikana alkaneet kypsyä ja niitähän piti käydä poimimassa aamupalalle. Vaan kuinkas kävikään. Myös ampiainen oli samalla marjalla, jota minä tavoittelin. Se ei tuumannut hetkeäkään, vaan pisti saman tien. Että voikin tehdä kipeää. Siksi ne edellisetkin pistot muistaa niin hyvin.

Jos vadelmat olivat poissa ollessamme kypsyneet, niin kasvihuoneessa vasta olikin tapahtunut. Kaikenlaiset tomaatit olivat valmiita poimittaviksi, pienet ja isot, punaiset ja keltaiset. Avomaan kurkut kurkottivat jo kohti kattoa. Samoin tavalliset kurkut olivat kypsyneet ja kasvaneet jopa oikein suoriksi EU-kurkuiksi. En ymmärrä, miksi ne hyväksytyksi tullakseen eivät voi olla kippuraisia. Makuun kurkun ulkomuoto ei vaikuta mitään.

Jorma kysyi, osaisinko tehdä etikkakurkkuja. Aloin heti luetella, mitä kaikkea siihen tarvitaan. Olen joskus säilönyt sellaisia. Muistan sen olleen melko työlästä. Vaan Jorma ei onneksi tarkoittanutkaan säilykekurkkuja. Netistä löytyi isoäidin tilli-etikka-kurkkujen ohje, jota pitää heti huomenna kokeilla. Avomaan kurkkuja on omaan tarpeeseemme nähden runsaan puoleisesti, joten hyvä on keksiä erilaisia tapoja käyttää niitä.

Lidl - hovihankkijamme - möi jonkin viikon tarjoustuotteena silppuria, jonka ostin lähinnä siksi, että saisin pähkinät hienonnettua. Keksin lykätä laitteeseen myös kurkun palasia ja niistä tulikin hyvää salaattiainesta Pirkan vuohenjuustokuutioiden kanssa.

Ei kommentteja: