jormas. Paino toissapäivänä 90,8. Tai voisi sen sanoa toisinkin. Nimittäin yksi tapa itsensä huijaamiseen ja painonhallintaan ainakin määrättyyn rajaan saakka, on etsiä tilanteisiin sopivia vaakoja. Siis eräänlaista vaakojen keräilyä uima-altaiden käyttöoikeuksien keräilymme rinnalle. Sillä myös vaa'at näyttävät elävän omaa elämäänsä jossain määrin. Päiviksen ja minun virallinen punnituspaikka on Jomtien rantakadun Hyrsylänmutkan 7-Elevenin edessä oleva vaaka, josta edellä mainittu lukemakin on.
Viikoittain käyn kuitenkin saunassa ja uimassa Lumpinilla http://www.lpn.co.th/lumpini2011/lb-jt/index.php?lang=en, jolla silläkin on kuntosalissaan oma vaakansa. Se näytti eilen minulle lukemaa 88,9 kg. Hyvä, mutta mairitteleva tulos, sanoisin.
Lumpini on melkoisen upea paikka, joka myös hohtaa uutuuttaan. Vaikka Pattayalla ja Jomtiella venäläisiä onkin paljon, Lumpinista huomaa erinomaisella tavalla, että Pattaya on, sanoisinko ylemmän keskiluokan bangkokilaisten vapaa-ajan viikonloppujen viettopaikka. Heitä kyseisessä paikassa on ainakin tämän hetkisen arvioni mukaan eniten.´Myös meidän paikassa, Seven Seasissa, joka on melkoisesti vielä kesken, on Facebook-kävijöiden perusteella thaimaalaisia omistajia sen valmistuttua puolentoista vuoden kuluttua paljon. Keskeneräisyyteen voit kurkata tästä: http://www.youtube.com/watch?v=2ZS0OCNg9Wg&feature=youtu.be.
Tätä aamua en aloittanut lenkillä totuttuun tapaan, vaan menin parin kaverini kanssa rangelle. Se on alue, jolla harjoitellaan golflyöntejä ilman reikiä. Siellä ei ole siis kolopallolle koloja, vaan harjoitellaan vain lyöntejä ja lyöntiasentoja. Kuvan golfin harjoittelupaikka ei ole se, missä olimme, mutta kertoo jotakin siitä mitä itse korviemme välissä tuottama tilanahtaus voi saada aikaan. Meitä ihmisiksi itseään kutsuvia on nimittäin niin vähän, että me kaikki maailman ihmiset mahtuisivat vielä pitkään kolmen Suomen suurimman vesistön jäälle seisomaan. Laskekaa vaikka.
Niin golf-harrastuksessa kuin monessa muussakin, olen huomannut ilmiön, joka tuumailuttaa silloin tällöin. Vuosikymmenten saatossa en nimittäin kahdessa tilassa ole saanut juuri mitään hyvää aikaan. Ne ovat kiire ja känni. Nytkin oli kavereilla niin kiire, että emme joutaneet edes yhtä matkaa lähtemään saati ajamaan pois. Ja vaikka herätänkin joissakin varmasti harkiten ansaittua vastenmielisyyttä, en usko kiireen varsinkaan tällä erää johtuneen siitä, että minusta piti päästä pian eroon. Tai mistä sitäkään tietää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti