Tätä tukee samaiselta Gerryltä kuulemamme toteamus, että tapaamamme todella huonokuntoinen koira, josta Jorma laittoi kuvankin blogiin, ehkä lopulta menee pusikkoon kuolemaan. Sen lopettamisesta ei ollut lainkaan puhetta. Gerry kertoi seuranneensa sen elämää muistaakseni parin vuoden ajan. Kerran aiemmin se oli jo ollut kuolemankielissä, mutta selvisi. Gerry onkin alkanut kutsua sitä selviytyjäksi. Hän ruokkii ja juottaa koiraa, jonka hän uskoo tietävän, että nyt olisi jo aika kuolla, mutta Gerryn mielestä se on päättänyt vielä elää. Kunnes ehkä siis katoaa lopullisesti puskiin. Surullista silti.
 |
| Tälllä koiralla kaikki tuntuu olevan hyvin. Panta on kaulassa merkkinä siitä, että joku on ainakin omistavinaan sen. Pullea mahanympärys kertoo joko tiineydestä tai hyvästä ruokahalusta. |
Tänään Mumu tuotiin taas näytille ja siitä piti ottaa monta valokuvaa, kun se istui sylissäni. Rouva oli sitä mieltä, että koira on vietävä eläinsairaalaan lääkäriin, koska se ei suostu syömään ja vaikuttaa masentuneelta. Tasan eivät käy onnen lahjat. Mumu tosin, päinvastoin kuin monet muut perhekoirat, saa kuljeksia irrallaan. Yleensä perheen lemmikkikoirat kulkevat remmissä. Muut saavat viettää elämänsä vapaudessa, mutta vapauden hintana ovat usein sairaudet, joita kukaan ei hoida. Nälkiintyneitä koiria kuitenkin näkee harvemmin. Kaikilla on ruokkijansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti