Laulujoutsenet

päivis: Viimeksi tänä aamuna näimme joutsenperheen Jokilammella aamu-uinnille mennessämme. Koko nelihenkinen perhe nousi lentoon aivan edestämme. Eivät tiedä olevansa rauhoitettu laji ja sen lisäksi vielä niiltä puuttuu tieto, että joutsen on Suomen kansallislintu.

Joutsenemo pyöräytti Jokilammelle kolme poikasta, joista yksi on jostain syystä kadonnut joukosta. Kaikki kolme olivat jo melko kookkaita, kun näimme ne eräänä loppukesän päivänä, mutta seuraavana aamuna niitä oli enää kaksi. Nyt kaksi jäljelle jäänyttä poikasta on lähes vanhempiensa kokoisia ja värisiä.

Laulujoutsenen kuva Googlen kuva-albumista.

Näin eräänä yönä unta, jossa aikuinen joutsen yritti kovasti opettaa poikasta lentämään. Ymmärsin muka poikaselle annettuja ohjeita. Tunsin jo huolta joutsenista, kun ne eivät ole vielä lähteneet muuttomatkalle. Tosin osa joutsenista jää Suomeen suliin vesiin. Muutenkin tietämykseni joutsenista lisääntyi, kun löysin erinomaiset sivut http://www.luontoportti.com/suomi/fi/.Siellä on tietoa luonnosta: linnuista, kasveista jne.

Laulujoutsenista kerrotaan muun muassa näin:
Pesiminen: Munii touko–kesäkuussa 4–6 munaa, joita vain naaras hautoo 40 vrk. Poikaset saavuttavat lentokyvyn 75–100 vrk:ssa (vrt. kyhmyjoutsen). Pesii yksittäispareina yleensä veden äärellä. Karkottaa reviiriltään välillä hyvin aggressiivisesti lajitovereitaan sekä muita vesilintuja.
Esiintyminen: Oli 1950-luvulla lähes sukupuuton partaalla Suomessa. Nykyisin pesii lähes koko maassa määrältään runsastuen johtuen lajin rauhoituksesta ja sen yhteydessä tehdystä valistustyöstä (Yrjö Kokko). Nykykannaksi arvioidaan 5.600–7.000 paria. Vuonna 2012 laulujoutsenien määräksi arvioitiin 50.000 yksilöä.
Muutto: Osa talvehtii Suomessa sulana pysyvissä vesissä. Talvehtivien määrä vaihtelee suuresti talven ankaruudesta riippuen. Muuttaa loka–marraskuussa Etelä-Ruotsiin, Tanskan salmiin ja Pohjanmeren ympäristöön, palaa takaisin maalis–huhtikuussa. On yksi varhaisimmista kevätmuuttajista.