Pekka Vennamo esitti aikoinaan vision toimiessaan Posti- ja telelaitoksen ja myöhemmin Suomen PT -konsernin pääjohtajana. Elokuussa 1997 hän linjasi julkisuudessa, että jokaiselle suomalaiselle tulisi luoda oma sähköpostiosoite. Ajan kontekstissa kyseessä oli hyvin ennakkoluuloton ja kaukonäköinen avaus, sillä internet ja sähköposti olivat tuolloin vasta tekemässä suurempaa läpimurtoaan tavallisten kansalaisten arjessa. Vennamo ymmärsi postin roolin laajenevan perinteisestä paperipostin jakelusta digitaalisen viestinnän ja kansalaisten sähköisen tunnistamisen tai asioinnin suuntaan. Olisikin mielenkiintoista tietää millaiseksi olisi tullut sähköisen tiedonsiirron Pekan maailma laajemminkin.
Nykyaikaiset digitaaliset postilaatikot – kuten vaikkapa OmaPosti – ovat itse asiassa suoraa jatkumoa tuolle samalle ajatukselle. Kun Pekka Vennamo visioi sähköpostiosoitetta kaikille suomalaisille 1990-luvun lopussa, tavoitteena oli siirtää postin perinteinen tehtävä – luotettava ja virallinen viestintä – digitaaliseen muotoon. Pekan piti luoda turvallinen kanava, sillä tavallinen sähköposti on nykyään usein täynnä roskapostia ja mainoksia, joten digitaaliset asiointilaatikot kehitettiin nimenomaan viranomaisviestinnän, laskujen ja tärkeiden asiakirjojen turvalliseksi vastaanottopaikaksi.
Vennamon ajatuksena oli, että kansalaisella olisi yksi pysyvä digitaalinen yhteystieto, jonka kautta viranomaiset ja yritykset tavoittavat hänet helposti. Nykyiset digipostipalvelut ajavat pitkälti samaa asiaa keskittämällä arjen tärkeät paperittomat asiat yhteen paikkaan. Posti on aina ollut yhteiskunnassa viestien luotettu kuljettaja. Digitaalisen postilaatikon myötä tämä rooli on siirtynyt fyysisiltä teiltä ja kaduilta bittiavaruuteen. Vaikka teknologiat sekä palveluiden nimet ovat vuosikymmenten varrella muuttuneet, perusajatus on pysynyt samana. Kansalaiselle halutaan tarjota helppo, tietoturvallinen ja keskitetty väylä hoitaa digitaalista postiaan.
Voin skannata tai ottaa kuvan paperisesta tositteesta. Varsinkin paperisten liitteiden valokuvaaminen skannaamisen sijaan on oiva parannaus tavallisemmillekin kansalaisille, joilla ei ole erillisiä skannereita käytössä tai taitoja mobiililaitteella skannaamiseen. Nykyään Kelan kanssa asioinnin ja lääkekorvausten hakemisenkin voi hoitaa kokonaan sähköisesti. Kun lääkäri määrää lääkkeen, resepti tallentuu suoraan sähköiseen Reseptikeskukseen. Apteekissa Kela-korvaus vähennetään lääkkeen hinnasta suoraan heti ostohetkellä ilman erillisiä paperihakemuksia.OmaKela-palvelussa voi hakea muitakin etuuksia, lähettää liitteitä esimerkiksi valokuvina tai PDF-tiedostoina ja seurata hakemusten jälkikäteiskäsittelyä ilman paperipostia tai fyysistä asiointia. Paperiasiointi on nykyään enää poikkeus, jota käytetään vain silloin, jos sähköinen tunnistautuminen pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella ei ole mahdollista. Tai kyseessä on tilanne, joka vaatii esimerkiksi alkuperäistä ja allekirjoitettua erillistä paperista liitettä, jota ei kelpaa valokuvattuna eikä sitä voi toimittaa sähköisesti.
Asia pomppasi eilen pinnalle, kun Kela ilmoitti mobiililaitteeseeni Thaimaan Phatthalungiin, että Oma Postissa on minulle tärkeä asiakirja, jonka voin lukea menemällä postilaatikkooni mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksilla. Siellä olikin päätös, että Kela korvaa jälkikäteen 50 euron paikkeilla ostamiani lääkkeitä. Ja maksaa sen sähköisesti suoraan pankkitililleni.
Kätevää, ajattelin, kun mieleni vaelsi Soiniityntien paperipostin laatikkoon. Kuvittelin itseni ottamassa tavalla tai toisella yhteyttä Thaimaasta johonkin tuttuuni Tuusulassa, joka kävisi määräajoin katsomassa postilaatikosta, joko on tullut Kelalta päätös sekä samalla olisiko jotain muuta tärkeää paperipostia. Digimaailma muuttaa monin tavoin monen elämää, joka sinällään on ajan hengessä pysyäkseen vuosi vuodelta monimutkaisempaa, mutta toisaalta myös helpompaa. Sähköinen asiointi ja ajanviete on mielenkiintoinen blogiaihe, josta saatan kirjoittaa lähipäivinä lisää.











_240405_112308.jpg)




















