Neiti Aika ei kuitenkaan löytänyt Helsinkiä. Ehkä osin hartsista tehty aikarautani kävelee nyt myös hieman omaa aikaani verkkaisemmin ja kaupunkina on Dubai. Joten voi olla, että parin vuoden seisomisen jälkeen, se tarvitsee hieman tuumailuakin jalkojensa oikomiseen ja vetreyttämiseen. Mutta jos ei vauhti palaa entiselleen, Casio saa palata yöpöytäni laatikkoon surfailemaan omia aikojaan seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Sen ajan arvelen uusien pattereiden antavan energiaa. Ehkä kelloni kuitenkin on nyt ainut maailmassa, jossa Dubaissa on sama aika kuin Jokilaaksossa.
Nettimaailma on pullollaan ihmisten huonosti opettamia robottimaatteja, jotka kysymyksillään ja vastauksillaan kiusaavat tietoa etsiviä. Ymmärtäen kyllä melkein aina lopulta kysyä, että haluatko keskustella ihmisasiakaspalvelijan kanssa? Lähes kaikkiin sähköisen maailman kummallisuuksiinkin yritän sopeutua, sillä muutakaan en voi, jos tahdon vastauksia vaikka kuvaristikkopulmiini.
Jarkon kaltaiset asiakaspalveluhelmet valavat kuitenkin uskoa netti-, digi- ja keinoälymaailmaan, jotka ovat joka tapauksessa tulleet keskuuteemme jäädäkseen. Varsinkin, kun olen tuhansien kilometrien päässä tarvitsemastani avusta ilman ilmaispuhelumahdollisuuksia, on nettimaailma verraton apu. Jota kyllä huonosti osaavat älymaatit heikentävät.
Kun aikoinaan tietokoneet tulivat tavallisen tallustajan ulottuville kotikäyttöön, oivalsin oitis, että ne valtaavat vuosi vuodelta enemmän jalansijaa. Päätin hypätä kelkkaan ja pysyä myös siinä. Nyt, 40 vuoden jälkeen, yli 75-vuotiaana olen yhä reessä. Päätös on ollut yksi arkeni merkittävimmistä rikastuttajista. Kielenkääntäjineen on mukava ja joskus hyödyllistäkin seikkailla ympäri maailmaa milloin minkäkin jonnin joutavankin parissa. Kysellä vaikka aikansa kuluksi vastausta Hawaijin osavaltion Honolulun pääkaupungista heidän kielellään isäänikin pikku lauantaikekkulissa askarruttanutta asiaa: "Voiko tyhjyydessä olla sattumaa?"

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti