Jokilaakson ekoelämä, osa 2

Eilen kirjoitin Jokilaakson käymäläjätteiden kompostoinnista. Samassa prosessissa ovat mukana myös kotitaloutemme biojätteet kananmunankuorista kahvinporoihin. Kirjoitin myös sekajätteistämme, joista tehdään sähköä esimerkiksi Fortumille. Sitä Caruna sitten kuljettaa Jokilaaksoon ruuan valmistusta ja vaikka saunan kiukaan lämmitystä varten. Sähkö on monipuolisen tärkeä hyödyke, joka poistaa yön pimeyden, mahdollistaa television katselun sekä älylaitteenkin latauksen. Lämmitykseen käytän puolivaraavassa injektoritakassa tuulen ja ihmisten kaatamia puita. Takkapuiden tekemiseen tarvitaan kuitenkin sähköä sekä sirkkeliin että halkomakoneeseen, laiska kun olen. 

Palautusmuovipullot menevät käsittelylaitoksille, joissa ne murskataan paaleiksi, rouhitaan lastuiksi ja värilajitellaan uusiomuovin valmistusta varten. Siitä valmistetaan muun muassa uusia juomapulloja, pakkaustarvikkeita ja tekstiilejä. 

Lasipullotkin kuljetetaan käsittelylaitokselle, jossa nekin murskataan, puhdistetaan, lajitellaan ja sulatetaan uuden lasin valmistusta varten. Syntyvää kierrätyslasia käytetään pullojen, muiden lasipakkausten, kuten purkkien, sekä lasivillan ja vaahtolasin valmistukseen.

Metalleja kierrätämme lajittelemalla ne metallinkeräysastiaan, ekopisteelle tai jäteasemalle, joista ne toimitetaan metallinjalostamolle. Murskaamatta eivät säästy nekään, mutta sitä ennen ne puhdistetaan ja erotellaan laadun mukaan sekä sulatetaan raaka-aineeksi uusien metallituotteiden valmistukseen.

Kierrätyspaperista tehdään pääasiassa uutta sanomalehtipaperia ja pehmopaperituotteita, kuten wc-paperia tai talouspyyhkeitä. Painoväri poistetaan pesemällä ja kuitumassasta tulee uutta paperia. Se voi kiertää kierrossa jopa seitsemän kertaa.

Kierrätyspahvista valmistuu uusia kartonkituotteita, kuten aaltopahvin raaka-aineita, pakkauskartonkia, kirjekuoria sekä talous- ja wc-paperirullien hylsyjä. Kierrätysprosessissa kartonkikuitu irrotetaan muovi- ja alumiinipinnoitteista, joka hyödynnetään energiaksi ja alumiini raaka-aineeksi.

Käytetyt paristot ja akut toimitamme myymälöiden usein punamustaan keräyslaatikkoon tai kunnalliseen vaarallisen jätteen keräyspisteeseen. Sen jälkeen ne lajitellaan ja erotellaan arvokkaita raaka-aineita, kuten rautaa, sinkkiä ja kobolttia. Kierrätysmateriaaleja käytetään uudelleen esimerkiksi teräksen, lannoitteiden ja akkujen valmistuksessa.

Oma lukunsa Jokilaaksossa on, että meille ei tule eikä mene vettä putkia pitkin konttien ulkopuolella kuin metri konttisaunan imeytyskaivoon. Ei ole kunnallistekniikkaa eikä edes kaivoa. Välillä varastan ja välillä haen luvan kanssa talousvedet mökijällä ja peräkärryllä 1000 litran säiliössä kodin ja saunan samankokoisiin säiliöihin. Ehkä kirjoitan kantovesielämästämme joskus.