Luonnon tutkijoita

Jokilaakson ilmestyy silloin tällöin milloin milläkin asialla olevia, eikä minulla oikeastaan ole mitään sitä vastaankaan. Huonosti käyttäytyviä on anihavoin, mutta niitäkin on. Heidän kanssaan tulee joskus sanailtua tavalla ja sanoilla, joita en tässä lähde toistelemaan. Se on satavarma, että roskien kaatopaikka luonnonsuojelualueestamme tulisi, jos ei olisi Soiniityntien sillalla lukittua rautaveräjää. Nyt sitten ilmestyy joen toiselle puolelle muiden maille jätekuormia, joita ei näköjään mikään mahti saa poistamaan yrityksistäni huolimatta. Itsekään en sitä tee enää neljättä kertaa. Väärillä asioilla liikkuvista olen kirjoittanut monesti, joten olkoon tällä kertaa. 

Mutta sitten on mukavia kulkijoitakin, joista yksi liikkui viime viikolla kamera kädessä. Keskusteluissa kävi ilmi, että Sami oli luonnon tutkimisen osaaja ammattilainen. Hänelle näytin Merikonttikotia sisältäkin. Tähän mies sanoi, että oli kurkkinutkin ikkunoista. Samu Piha on innokas luontoharrastaja sekä (ex-)luontokartoittaja, jonka vahvimmat alueet ovat putkilokasvit ja linnut. Hän pyrkii myös siihen, että havainnot koskevat vain luonnonvaraisia eliöitä.

Sami on myös ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Jokilaakson luonnon tutkija, joka piti sen mitä lupasi, eli lähetti ottamiaan kuvia peräti nimineen kymmenkunta. Kiitos sinulle, jos satut tämän lukemaan: "Tässä joitakin eilen ottamiani valokuvia "pihapiiristäsi". Tiedostot ovat sen verran isoja, että näköjään valtaosa lähetettiin Google Drive -linkkeinä. Joukossa ei ole muita harvinaisia lajeja kuin tuo isokuonokärsäkäs, joka Lajitietokeskuksen mukaan on vakiintunut, hyvin harvinainen. Mukavaa kesän jatkoa. T. Samu Piha."

Tätä kirjoittessa palasi mieleen useampikin lupausten antaja. Elävästi on jäänyt muistiin pari opiskelijaa, jotka sanoivat laittavansa tutkimuksestaan sen valmistuttua kopion postilaatikkooni. Sekä monet toisten katteettomat lupaukset kuvien ja muiden aikaansaannosten toimittamisesta. 

Sen tiedän, että Jokilaaksossa elää tuhatpäinen kasvien ja pienten eläinten joukko maalla, ilmassa ja vedessä. Niistä en tiedä mitään, en nimiä enkä ulkonäköjä, puhumattakaan elintavoista. Rehevyytensä ja sijaintinsa ansiosta on Jokilaakson lunnonsuojelualue ehkä liioittelemattakin lähes ainutlaatuinen.