Sydäniskurit ja ensiapulaukut sekä -kaapit

Kun sydän pysähtyy, se menee kammiovärinän tilaan. Tällaisessa tilassa sydän ei pumppaa verta muualle kehoon. Auttaja on silloin potilaan käsipumppuna ja pitää verenkierron toiminnassa, Mikäli aivot eivät saa verta, niihin muodostuu vaurioita jo viidessä minuutissa, ja siksi verenkiertoa on pidettävä yllä.

Monissa julkisissa tiloissa on sydänpysähdysten varalta niin sanottuja maallikkodefibrillaattoreita eli sydäniskureita, joilla saa annettua kammiovärinän poistavan sähköiskun. Tällaisia laitteita voi olla esimerkiksi kaupoissa, kauppakeskuksissa tai vaikka kylätaloilla.

Vuosittain sydänpysähdyksen kokee Euroopassa arviolta 350 000-700 000 henkilöä. Suomessa sydänpysähdysten esiintyvyys on noin viisikymmentä aina sataatuhatta asukasta kohden vuodessa.

Levossa sydän lyö 50–70 lyöntiä minuutissa, ja jokainen sydänkammio pumppaa noin 5 litraa verta minuutissa. Normaalipituisen elämän aikana sydän lyö jopa 3 miljardia kertaa ja pumppaa verta suunnilleen öljytankkerillisen verran. Joten on siinä pikkuisen enemmän työmaata kuin esimerkiksi hopeanharmaan vanharouva Avensiksen pissapojan pumpulla.

Ihmisen sydän on noin nyrkin kokoinen elin, joka sijaitsee rintalastan ja kylkiluiden muodostaman panssarin sisällä suojassa ulkoisilta kolhuilta. Sydämen tehtävä on siis ylläpitää verenkiertoa pumppaamalla verta eteenpäin. Rakastunutkin sydän voi olla. 

Eilen päiväuinnilla Jokilammilla ulpukanlehtiä kiertäessäni ajattelin, että jos nyt pumppu pysähtyisi ja vaikka joku olisi rannalla, olisivat kuvankaappauksen sydäniskurit kaikki liian pitkän ajan päässä, vaikka niitä näyttää aika tavalla olevankin. Siitä en löytänyt tietoa paljonko yksityisillä yrityksillä tai henkilöillä olevat iskurit ovat pelastaneet henkiä.

Innostuin vielä etsimään tietoa siitäkin paljonko meillä on yleiskäytöön tarkoitettuja ensiapulaukkuja tai -kaappeja, joista löytyvät tai olisi hyvä olla tärkeimmät ensiaputarvikkeet autoon, työpaikalle, mökille, kotiin tai vaikkapa veneeseen. Luulen, että tätä tietoa, saati sisällöstä ei ole kenelläkään. Sen sijaan moni niitä on tarvinnut. Minäkin useamman kerran elämässäni.

Ehkä asianmukaisen ensiavun lisäksi ripeys on valttia. Ne yhdessä ovat pelastaneet minut jatkoajalle useammankin kerran sydäninfarktin lisäksi. Kauhoessani esimerkiksi viinaa kaksin käsin sisääni vuosikymmenen, sain pari kertaa tai useammin juomisesta johtuvia epileptisiä kohtauksia. Heräten tapahtumapaikalla, joskus sairaudenhoidon huomasta ja joskus kai muualtakin omia aikojani. 

Toisen asettama pistoolikin on ollut ohimollani ja puukko mahallani, vaikkeivät nämä elvistelyn aiheita olekaan. Ne kuuluvat auto- ja muiden onnettomuuksieni kanssa sarjaan, jossa ei ensiapu olisi huonolla onnella auttanut, vaikka lääkäri olisi ollut vieressä.

Kun olin nuori kerroimme toisillemme tarinoita otetusta ryypyistä ja kaadetuista naisista. Nyt kun tarinoin ikäisteni seurassa erilaisissa munallisten marttakerhoissa, puhumme lääkkiden sekä sairauksien määristä ja lääkärissä käynneistä. Jos joku on onnistunut pääsemään vastaanotolle 🤣.