Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 22. huhtikuuta 2024

Tangoissa liehuvat muistoni, osa 3

Myös Suomen Katulähetysliiton viirin sain 50-vuotislahjaksi. Viirissä on valkoinen, taivaalla loistava Kointähti, joka kuvaa Kristusta sekä öljylamppu. Arvid von Martensilla on ollut oma visionsa merkkiä suunnitellessaan, jota en lähde paljoakaan toistamaan.

Sen sijaan kerron kyseisestä tähdestä jotain muuta. Lucifer on latinankielinen sana, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ”valonkantajaa”. Antiikista lähtien Jeesuksen lisäksi Lucifer on siis tarkoittanut Kointähteä eli Venusta. Nimitys kuvaa Venuksen nousua loisteena taivaalle ja lankeamista taivaan rannan taa. Luciferin ajatellaan nykyään usein olevan yksi Saatanan monista nimistä.

Kristillisen perinteen mukaan Lucifer oli ensimmäinen arkkienkeli, kunnes hänestä tuli liian ylpeä ja vallanhaluinen, mikä johti kapinaan Jumalaa vastaan. Taivaallisen sodan jälkeen Jumala karkotti Luciferin, jolloin hänestä tuli paholainen, langennut enkeli, ja hänen seuraajistaan demoneita.

Itse aikoinaan modernisoin katulähetyslogon. Pyöristin hieman öljylamppua sekä muutin Kointähden keltaiseksi tehdäkseni pesäeron paholaiseen. Mutta jälkeeni tulleet maalliset päättäjät palauttivat tähden valkoiseksi. Ketään ei kiinnostanut edes tietää miksi vaihdoin väriä. Perustellusti voinkin ajatella, että taivaalla on valoa näyttämässä edelleen Vapahtaja ja Paholainen samassa persoonassa. Näinhän se tosin on Jumalan kuviksi luoduilla ihmisilläkin, hyvä ja paha käsi kädessä. 

Jälkeeni toiminnanjohtajaksi tullut Erkki Arvaja kirjoitti:  "Jyväskylän Katulähetys on sekä Sininauhaliittoon että Suomen Katulähetysliittoon kuuluva, Jyväskylän seudulla toimiva, muita Suomen katulähetysyhdistyksiä laajempi katulähetysyhdistys. Se on voittoa tavoittelematon päihdetyöyhdistys, jonka toiminnassa yhdistyvät kristillisen sanoman levittäminen ja sosiaalinen auttamistyö. Päihdeongelmaisten lisäksi se auttaa ihmisiä, joita koettelee esimerkiksi asunnottomuus, työttömyys, perheiden hajoaminen tai vankilassa olo ja vaikeus sopeutua normaaliin elämään vankilan jälkeen." Jyväskylän Katulähetyksen viirin sain lahjaksi niin ikään 50-vuotispäivänäni. Lyhty ja Kointähtikin ovat samat kuin Liiton viirissä.

Arvid von Martensin äidinkieli oli ruotsi ja hän toivoi nimeksi Nattmission eli Yölähetys. Viemään oljylampun kanssa valoa kadun kansan keskuuteen, jossa on läsnä ikuinen pimeys. Vaikka taivaalla loistaa Vapahtaja Kointähtenä antamassa toivoa. Samoin kävi kannattamalleni, Viirteen Pekan ehdottamalle nimelle Suomen Katulähetys- ja Vankilatyöntekijöiden liitto. Ehkä muistan nimen oikein, ehkä en. Mutta jostain arkistosta tämäkin ehdotus löytynee, sillä siitä äänestettiin Katulähetysliiton vuosikouksessa.

Ei kommentteja: