Haitta-apulaiset

Ystäväni tai vähintään kaverini Outi Huusko on puolisoineen innokas rakentaja. Joskaan en tiedä mitä muuta he rakentavat tai tekevät valmiiksi kuin tuhansien palojen palapelejä. Niiden yhteydessä on tullut tutuksi heidän kotikissa perheenjäsen, joka tunkee itsensä moneen paikkaan. Nimeä en muista tai tiedä, mutta somesssa olen oppinut tuntemaan hänet ammattinimikkeellä "haitta-apulainen".

Luulen jokaisen kissaihmisen tietävän mitä tarkoitan. Joskus kun tämä oiva eläin on ylipäätään muiden mielestä kateissa, se saattaa omasta mielestään olla hyvässä tallessa ja löytyä kirjahyllyn ylimmältä tasolta kirjojen takaa tai välistä. Jonne sen ei ihmisjärjen mukaan pitäisi edes päästä, kuten ei mikroaaltouuniin, pyykinpesukoneeseen tai suljettuun pyykkikoriinkaan.

Eilen saimme pihavalun tehtyä. Kun betoniauto sekä rakennusmiehet lähtivät, vuoroaan sileälle, uudelle pinnalle tepastelemaan odotti kymmenpäinen haitta-apulaisten joukko. Kanat, kukot, pikkutiput ja kissat pitivät minut iltaan asti kiireisenä vartiointitehtävisissä. Vain kerran lauman ykköskukko yllätti selän takaa. Sen jälkiä sain sittten tasotella, ja kukko puhdistaa betonisia varpaanvälejään 🤣.

Vaikka onkin vähän kornia verrata suomalaista ja thaimaalaista työn hintaa, teen joskus niin. Sillä työlläni hankkimista euroistahan on kysymys, käytän niitä missä ja mihin tahansa. Kolmena päivänä, välillä monen miehen voimin tehdyn työn hinnalla Suomessa rakennusliikkeen yksi mies tekee työtä 20 minuuttia. Tai ei tee sitäkään, siilä minimiveloitus on 1 tunti + alv + kilometri- sekä työkalukorvaus ja kirsikaksi kakun päälle laskutuslisä.

Morakot oltuaan ensin vähän tyytymätön oli niin tyytyväinen, että kysyi ostaisinko kai 50 bahtin kuvan alkoholipitoisen virvoitusjuomapullon extrana miehille.

Yksinkertaiset työkalut ja -tavat yleisemminkin ovat olleet usein ihmettelyn kohteena. Moisilla vehkeillä ei suomalainen saisi kuin sutta aikaan, jos ylipäätään keksisi mitä ja miten milläkin kotikutoisilla työn apuvälineillä tehdään.

Tästä sain esimakua, kun värkkäsimme Soi Welcomelle silloisen Pattaya Suomi-Seuran päälle viistokaton. Kun talonmittaiset rautapakit tulivat kadulle talon eteen, en mitenkään keksinyt kuinka ne saadaan kattotasanteelle, kun ei näkynyt minkäänlaista nostovälinettä. Mutta ei aikaakaan, kun pomo oli pestannut kadulta miehen tai pari kunkin neljän kerroksen parvekkeelle ja oitis palkit olivat käsin nostettuina katolla yksi kerrallaan.