Älä tee sitä tänään itse minkä voit siirtää huomenna ylihuomiseksi tai teettää toisella

Iän myötä minusta on tullut entistäkin loivaliikkeisempi, jonka mukana on tullut ehkä ainakin yksi hyvä puoli. Se on harkitsevaisuus. Vaikka aika usein tuntuu, että virheitä teen läpi elämän yhtä lailla. Joskus juutunkin mielineni paikalleen tai jumiudun samaan aiheeseen. Nytkin kirjoitan kolmatta päivää äänestämisestä. 

Pyrin kyllä oppimaan virheistä. Ehkä juuri harkitsevaisuuden ansiosta teen varsin harvoin samaa munausta kahdesti. Vaikka niinkin silloin tällöin käy. Se ei kyllä niinkään johdu maltin puutteesta, vaan siitä, että yritän uskoa ihmisistä hyvää. Sen vuoksi olen menettänyt, mutta myös saanut paljon. Korville saaminen tuntuu sattuvan aina yhtä lailla.

Suomea sanotaan yhdeksi demokratian mallimaista, mutta kuinkahan lienee? Meillä käytössä on nimittäin edustuksellinen demokratia, joka on kaukana kansan suorasta mahdollisuudesta päättää asioista. 

Edustuksellinen demokratia on hallintamuoto, jossa kansalaiset käyttävät valtaa edustajiensa kautta. On sitten kyseessä presidentti, kansanedustaja tai valtuutetut. Kansa äänestää edustajansa minkä jälkeen valitut kokoontuvat saamansa vallan puittessa väittelemään politiikasta sekä päättämään asioista. Se ei ole aitoa kansan- vaan harvainvaltaa, jota ei isossakaan puolueessa monella ole. 

Suora demokratia vastaavasti on demokratian muoto, jossa kansalaiset päättävät asioista suoraan eikä valitsemiensa edustajien kautta. Sen täydellisimmässä muodossa kansalaiset tekevät päätökset kasvotusten kansankokouksissa tai äänestämällä suoraan asiasta.

Valtioista, joista jotain tiedän, eniten suoraa kansanvaltaa käyttää Sveitsi. Siitä kauimpana saattavat olla Pohjois-Korea ja ehkä jotkut Etelä-Amerikan ja Afrikan maat.

Mutta mene ja tiedä mikä on kaltaiselleni pälliäiselle tai kansalle ylipäätään parasta? Aika usein yksinvaltias on noussut kansan syvistä riveistä, josta valta on ajan kanssa tehnyt pahamaineisen diktaattorin. Hänenkin tekemisensä kyllä näyttävät silloinkin toisenlaiselta valtakunnan ulko- ja sisäpuolella.

Ehkä Putin voisi olla siitä yksi esimerkki, vaikka kyllä Trumpkin on monen amerikkaisen mielestä toisenlainen kuin muualta katsottuna.

Kun Suomessa, kuten Sveitsissäkin asiat lienevät melko lailla hyvin, niin lieneekö sillä suurtakaan merkitystä kuka tai ketkä ja missä muodossa yhteisistä asioista päättävät?

Tällä elämällä ajattelen kuitenkin ihmisten tulevan juttuun paremmin vääränkin päätöksen kanssa, jos ovat itse saaneet olla sitä tavalla tai toisella tekemässä. Suorassa demokratiassa sylttytehdas ei ole naapurissa eikä muuallakaan, vaan vääjäämättömästi omassa päässä. Tietysti silloinkin voi kansanäänestyksen hävinneenä räksyttää.