Presidentin valinta ja valta

Ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän asuvat tai oleskelevat voivat äänestää yleisissä vaaleissa kirjeitse ulkomailta. Kirjeäänestystä haluava äänioikeutettu tilaa kirjeäänestysasiakirjat ulkomaille. Ne saatuaan hän äänestää ja palauttaa äänensä lähetekuoressa Suomeen oman koti- tai väestökirjanpitokuntansa keskusvaalilautakunnalle. Yhdellä tilauksella samalla kertaa saa asiakirjat sekä presidentinvaalin ensimmäistä että mahdollista toista vaalia varten.

Kirjeäänestysmateriaalien tilauspalvelu presidentinvaalin 2024 osalta on auennut 28.10.2023. Kirjeitse äänestäminen on mahdollista aikaisintaan 21.12.2023, jolloin ehdokkaat ja heidän ehdokasnumeronsa vahvistetaan.                                 

Jos toinen vaali toimitetaan, toisen vaalin ehdokasta voi äänestää vasta sen jälkeen, kun ensimmäisen vaalin tulos on selvillä ja tiedetään, ketkä kaksi ehdokasta ovat toisessa vaalissa mukana. Jos siis haluaa äänestää molemmissa vaaleissa, on äänestettävä ja palautettava kirjeääni Suomeen kahdella eri kerralla. Molemmissa vaaleissa ei voi äänestää samalla kertaa.

Ensimmäisen vaalin kirjeäänen on oltava perillä äänestäjän oman koti- tai väestökirjanpitokunnan keskusvaalilautakunnalla viimeistään perjantaina 26.1.2024 ennen kello 19. Mahdollisen toisen vaalin kirjeäänen on oltava perillä viimeistään perjantaina 9.2.2024 ennen kello 19.

Minäkin yritän äänestää Thaimaasta käsin kirjeäänestyksenä, sillä varsinaiselle äänestyspaikalle on Phatthalungista satojen kilometrien matka. Vaan saapa nähdä kuinka käy, sillä tilasin materiaalin lähes heti, kun se oli mahdollista. Pihan puisen istuimen sijaan hommasin punaisen, peltisen postilaatikonkin lähes vuosi sitten, mutta vain yksi sähkölasku on löytänyt sinne tiensä. Postipojat tuovat lähetyksensä entiseen tapaan pihan nojatuoliin

Joka tapauksessa tilauksestani, jonka Suomen virkahenkilöt tai kotimainen robotti kuittasi vastaanotetuksi, on nyt kulunut yli kolme viikkoa ja laatikko, kuten tuolikin ammottavat tyhjyyttään.

En pidä äänestysmahdollisuutta valvollisuutena, mutta sitäkin enemmän jokaisen suomalaisen oikeutena. Sitä paitsi joissakin maani vaaleissa ei taideta edellyttää äänestämiseen edes Suomen kansalaisuutta.

Jos valta ei mädännyttäisi, saattaisi määrätyissä tehtävissä diktaattorikin olla oiva vaihtoehto kansalaisten luotsaamiseen ja ainakin jollain lailla ruodussa pitämiseen. Mutta historia on täynnä esimerkkejä yksinvaltiaista, joista monesti tai lähes poikkeuksetta on seurannut kansan syvä kurjuus. 

Suomen tasavallan presidentti on Suomen kansan valitsema valtionpäämies, jonka valtaoikeuksia on karsittu moneen kertaan. Nykyinen presidenttimme  on hyvä esimerkki, että lakiin kirjoitettu valta korvautuu usein karismalla ja siitä kumpuavalla arvostuksella. Sauli Niinistö jättääkin suuret saappaan täytettäväksi. Ehkä yhtä merkittävä asema on ollut Kekkosen lisäksi sotien aikaan Mannerheimilla armeijan saappaissa puolustusvoimain ylipäällillönä. 

Nykyisin presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja on edelleen puolustusvoimien ylipäällikkö. Hän nimittää myös eräät korkeimmat virkamiehet sekä korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden tuomarit. Presidentin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa pääministeri ja tämän ollessa estyneenä pääministerin sijaisena toimiva ministeri.