Imperiumin ties kuinka mones vastaisku

Joku päivä sitten tilasin Lazadan postimyynnistä kuljetuksineen noin100 bahtin eli 3 euron digivaa'an, jonka kuljetusfirma Kerry toi eilen thaikotiterassillemme. Erittäin huono vaaka, sillä se näytti painokseni 104,5 kiloa 🤬🤬🤬.

Kun yli 40 vuotta sitten tein pesäeron alkoholista ja tupakasta, painoin 54 kiloa. Silloin päätin tuplata painoni ja laitoin tavoitteeksi painaa kerran elämässä vähintään 0,1 tonnia. Vuosia myöhemmin makasin 105,4 kiloisena ja sydäninfarktin saaneena Meilahden sydänvalvomossa. Siellä ajattelin tulevaisuutta, jos täältä ylipäätään lähden muuten kuin jalat edellä. Mietin, ettei lähtenyt henki juomalla eikä tupakalla, mutta hyvin lähellä oli, että se lähti syömällä.

Sitten taas asettelin tavoitteita. Tällä kertaa haaveilin normaalipainosta, sillä uskon, ettei sen saavuttaminen ainakaan vähennä elinpäivien määrää. Olen jo seonnut laskuissani kuinka monta imperiumin vastaiskua eli painonhillintäyritystä olen tehnyt viimeisen 15 vuoden aikana.

Parhaimmin onnistuin, kun asuimme talvisin Jomtienilla. Pattaya Suomi-Seuran neljännestä kerroksesta kävelimme usein rantaa ja rantakatua vähintään Hyrsylänmutkaan sekä takaisin. Ehkä se on nelisen kilometriä. Molempien päiden 7-Elevenien edessä oli hyvä, 10 bahtin punnituslaite, jotka molemmat parhaimmillaan näyttivät alle 90 kiloa 😅😅.

Joku vuosi sitten tasan samalla liikunnalla ja syömisellä paino putosi joka talvi yli kymmenen kiloa, joka sitten Suomessa tuli takaisin. Kahtena viime vuonna se ei enää pudonnutkaan entisen keinoin enkä ole uutta, toimivaa tapaa sen jälkeen löytänyt lähes selkärangattomalle yrittäjälle. Viimeisen vuoden Morakotin tarjoilut ovat vain pahentaneet asiaa.

Monta vuotta kävelin aamuisin Jomtienin rantoja yksin ja Päiviksen kanssa. Välillä ja aika useinkin kääntöpaikkojen tuntumassa kerättiin voimia ja vedettiin merituulten vilvoittavaa happea.

En tiedä onko kantakaupunki Pattayan puolella suomalaisten antamia nimiä rantatuolipaikoille, mutta Jomtienin kaupunginosassa niitä on useitakin.

Hyrsylän mutka on siinä mihin Dongtan Beach loppuu ja Jomtien Beach alkaa tai toisinpäin. Ehkä ne voivat kummatkin alkaa tai loppua siitä, sillä Thaimaassa moni asia on toisin. Samassa kohdassa joka tapauksessa on Raittiiden ranta, jossa saattoi parhaimmillaan istua toistakymmentä suomalaista yksin ja seurassa. Silloin lepotuoleilla varjojen alla ei juuri veljeilty viinan kanssa.

Jokunen satametrinen Dongtan Beachia myöten oli numero 33. Joka tosin ei tainnut olla oikea numero tai sitten se oli vaihtanut paikkaa. Moni tietää sen kuitenkin Pirkon rantana, jossa istuimme Päiviksen kanssa usein.

Hyrsylänmutkasta toiseen suuntaan tulee Lemminkäisen ranta, jossa ainakin vielä viime vuonna liehui Lemminkäisen ja Suomen liput. Joku taitaa sanoa samaa paikkaa Savolaisten rannaksikin. Ehkä muitakin "suomipaikkoja" on, joita en tiedä.

Jomtien Saunalla tapasin kerran Suomesta naapurini, kilpailevan firman, Asfalttikallion miehiä, joilta kysyin tietävätkö he kyseistä rantaa. Yksi asfalttimies katsoi minua alta kulmien ja tokaisi tuimasti: "Ennen sataa Thaimaassa lunta kuin minä istun Lemminkäisen rannalla!"