Väärien valintojen asiantuntija * 233

Ensimmäinen pyöräni Thaimaassa ei ollut Harrikka, vaan Honda Phantom. Se on pieni, 200 kuutioinen, perinteinen moottoripyörä, jossa ei juuri uutta elektroniikkaa ole. Päästötkin olivat sitä luokkaa, ettei sitä enää valmisteta. Entinen omani jatkaa elämäänsä kuitenkin kaima Jorman asiantuntevassa hoivassa Thaimaan pohjoisemmassa osassa.

Sanotaan, että Aasian suurin moottoripyöräilijöiden vuosittainen kokoontuminen on Pattayan Burapa. Toki tittelille on muitakin ottajia. Niin tai näin, iso hyväntekeväisyystapahtuma joka tapauksessa. Sen yksi näyttävimmistä osioista on, kun ajamme kaikki läpi Pattayan ja Jomtienin poliisin pysäyttäessä muun liikenteen.

Kerran sinne mennessäni kutsuivat liivimiehet Päivin ja minut pitkään pöytäänsä. Joukossa oli suomalaisiakin alan harrastajia ja pian huomasin heidät puhuvan itsestäni pöydän päässä. Joten kysyin: "Mikä on tarina joka ilmiselvästi kertoo minusta, muttei kuulu tänne asti?"

Jotkut alan miehet ja -naiset olivat rakentaneen ympärilleni tarinan miksi ostin Harrikan. Sen mukaan en ollut päässyt Honda Phantomilla sisään. Johon olin todennut, että oli muuten viimeinen kerta, kun kävelin sisäpuolelle. Olkoon siis näin, sillä ehkä vain legendat elävät ikuisesti. Se ainakin on totta, että Hondallani en päässyt Burapan portin toiselle puolelle.

Minulla on tapahtumassa muitakin perinteitä, joista pidän kiinni. Vain yhden kerran vuodessa leikkautan partani ja tukkani ulkopuolisella. Toki Päivis on sen joskus tehnyt. Mutta sen ainoan kerran karvani leikkaa Burapassa enemmän tai vähemmän liivimies. Muuten minulla on kuvainnolliseti Niilon kanssa yhteinen trimmeri, jota se tosin ei ole juurikaan käyttänyt.

Viime talvena sattui tapahtumassa silmiini wc-pytyn kansi. Ostin sen, vaikka tiesin varmuudella, että toiletissa ei ole sen paikka. Monella tavalla asiaa puin yksin ja Päivinkin kanssa. Kunnes apuun riensi oiva ystäväni ja monitaitaja Jukka Paananen Jyväskylästä.

Hän sai suhteellisen vapaat kädet yhteisen visioinnin jälkeen. Näin syntyi taatusti ainutlaatuinen verenpainemittarini säilytyslaatikko moottoripyörän takarenkaan sisään. Sen vaihdan Harrikkani alkuperäiseen kumiin, jos saan sen joskus kulutettua loppuun.

Sekin on vielä testaamatta onko säilytyslaatikolla laskeva vai nouseva vaikutus verenpaineeseeni. Se kuitenkin näyttää selvältä, että persoonallisella laatikolla on myönteinen vaikutus mielen tasapainoon ja muuhunkin elämäni balansiin.