Kun sen jakson lopetin, oli painoni 54 kg. Laitoin yhdeksi tavoitteeksi tuplata kilot. Kun asiaa pohdin Meilahden sydänvalvomossa infarktin saaneena, ajattelin, ettei henki lähtenyt juomalla, mutta saattaa lähteä syömällä. Paino oli silloin 103,4 kg, joten hieman jäin tavoitteesta.
Tosin lähellä olen noita lukemia ollut monesti sen jälkeenkin. Vuosi sitten, kun tulin Thaimaahan, oli paino 101,6 kg. Nyt kiloa vähemmän. Seuraavan puolen vuoden aikana on tavoitteena kahdeksaisella alkava luku.
Joka tapauksessa kiloja on liikaa eikä painonhallinta ole minulle helppoa. Toisaalta painonvartijan ei ehkä alle 100 kiloa kannata ruveta vahtimaankaan.
Itse asiassa toisin oli viinan ja tupakan laita, joita niitäkin käytin päivittäin. Ne kuitenkin voi lopettaa kokonaan. Mutta ruuan kanssa on löydettävä kohtuukäyttö 😅.
Ja kun haen näinä päivinä Harrikan kesäkodistaan, karauttelen sillä eräänkin kerran aamusella Kissiin syömään munasalaatin soodaveden kanssa. Se on siellä suosikkini.
Tosin sen voisi tehdä mihin vuorokauden aikaan tahansa, kosk tämä oiva ruokapaikka on avoinna yötä päivää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti