Kuorma-auton kuljettaja minustakin piti tulla ja sitä varten itselläni oli sen ajan kuorma-auton ammattiajokorttikin hankittuna. Mutta viina vei kortin sekä miehen, joten minusta tulikin silloin trukkikuski. Kunnes sain kenkää siitäkin viinan takia. Taisi muuten olla ensimmäiset loparit dokaamisen vuoksi.
Nyt on viime viinaryypystä kohta 40 vuotta, joten jokunen tovi on tullut katseltua maailmaa selvinkin päin. Muiden naukkailu ei ole minua koskaan närästänyt eikä minusta ole koskaan ollut sen väittäjäksi, että dokaaminen olisi ollut yhtä helvettiä.
Mutta hinta mitä joutuu maksamaan jokapäiväjuomisesta, oli minulle liian kova. Vaikka pääsääntöisesti sillä taipaleella olikin varsin hauskaa. Elämän aitoutta ei jatkuvassa humussa kylläkään koe. Mutta siitä mitä on arkeni nyt, siitä pidän. Aidosti ja selkä suorana.
3 kommenttia:
Onneksi olkoon raitistumisesta ja tuo 40 vuotta on kyllä todella kunnioitettava aika. Itsekin toimin joskus nuorempana trukkikuskina yhdellä varastolla ja oli kyllä ihan mielenkiintoista hommaa. Onpas massiivinen tuo kuorma-auto ja jännä, että vielä Sisun valmistama.
Kuorma-auto kiskoilla? Enpä olekaan ennen kuullut. Puolisoni omistaa kyllä useita kuorma-autoja ja nytkin yksi odottaa pihassa hiekkapuhallusta, että saisi uuden maalin pintaan. Onnittelut raitistumisesta!
Kiitos.
Lähetä kommentti