Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 24. syyskuuta 2018

Kun kaikkea on liikaa

päivis: Tämä liittyy vähän edelliseen blogiini, jonka otsikko oli "Kun mikään ei riitä". Sitä kirjoitellessa tuli mieleen, miten hirveän suuri tarjonta asiasta kuin asiasta on nykyään. Kun ennen kaupassa oli vain yhdenlaista maitoa ja jogurtteina meille myytiin korkeintaan mustikalla maustettua ja Hedelmäpommi-nimistä tuotetta, niin nyt vastaavien elintarvikkeiden hyllyrivit ovat metrien mittaisia, kun valikoima on niin runsas.

Syystäkin voi välillä miettiä, tarvitaanko näin suurta valikoimaa todellakin. Ei ihme, että moni kaupan tuote päätyy alennettuina myyntiin ja kenties jätteeksi saakka, kun kaikki eivät millään löydä ostajaa.

Kun kerran otin esimerkiksi nuo maidot ja jogurtit, muistui mieleen, että ensimmäisen kerran muistan nähneeni ruokakaupassa valtavan jogurttivalikoiman Ranskassa. Näky oli silloin, joskus 2000-luvun alkupuoliskolla, uskomaton, mutta nykyiset suomalaiset jogurttihyllyt kyllä hyvinkin lyövät jo laudalta silloisen näkymän.

Taksimaailma on osa nykyistä elämääni, joten seuraava esimerkki on sieltä. Taksien ruuhkahuippujen aikaisesta riittämättömyydestä on minunkin korviini tullut asiakkailta palautetta. Mutta kun ruuhkaa ei ole, tarjontaa on yllin kyllin esimerkiksi lentoaseman parkissa. Ja vaikka yleisesti tiedossa oleva käytäntö on, että jonossa (lentokentällä nykyään jonoissa) ensimmäisenä oleva auto on se johon asiakas menee, osa haluaa valita toisin.

Viimeksi näin, että asiakas halusi ottaa Helsinki Airport Taxin jonon keskivaiheella olevan auton, koska se oli Tesla. En olisi merkkiä havainnut, mutta edellä ollut kollega kertoi näin ja näytti vielä suhtautuvan menettämänsä asiakkaan valintaan varsin rauhallisesti. Tesla on kai sen verran erikoinen kulkupeli ja varsinkin taksina, että houkutus on suuri. Oma taksi-isäntäni on myös kertonut hieman huvittuneena, että joskus joku tulee välistä kyytiin, koska haluaa Mersun, jos edellä olisi vaikkapa Skoda.

On tietysti hyvä, että taksimaailmassakin on valinnan varaa. Itse olen saanut kyydin nimenomaan siksi, että naisasiakas on halunnut kuljettajaksi naistaksin. Ja joku toinen on puolestaan kiitellyt tuuriaan, kun tilaamansa taksin kuskina onkin ollut nainen eikä varsinkaan somalikuski. Olen pikkuhiljaa alkanut miettiä somalien osaa juuri siitä näkökulmasta, että osa taksimatkustajista ei halua heidän ajamansa auton kyytiin. Osa ynseästä suhtautumisesta johtuu varmasti ihan rasistisista syistä, mutta tiedän, että on niitäkin, joilla on ikäviä kokemuksia kyseisten kuljettajien suhtautumisesta nimenomaan naismatkustajiin.

Mutta etukäteenhän kenestäkään ei voi ulkonäön perusteella sanoa varmasti, tuliko tehtyä oikea valinta. Voihan sen paremmalta vaikuttavan taksiauton kuski olla ihan mulkvisti, vaikka olisikin valkoihoinen - ja kai naiskuskikin saattaisi kuulua siihen kategoriaan.

Kaiken tarjolla olevan liiallisuutta olen useinkin ihmetellyt, kun olen katsellut vaikka jonkun suuren vaateliikkeen rekeissä roikkuvien vaatteiden määrää. Joka ikinen vaatekappale ei varmasti käy kaupaksi. Mitä silloin tehdään lopuille vaatteille? Alennusmyyntikään ei välttämättä auta saamaan kaikkia kaupaksi. Mikä mahtaakaan olla sen kaiken tekstiilimäärän loppusijoituspaikka, kun kauppa ei käy, eikä hyväntekeväisyyskään ole ehkä oikea tapa päästä eroon jostain helmikoristellusta bilemekosta? Ruokahävikin kanssa taitaa sentään olla vähän helpompi selvitä.

Ei kommentteja: