Merikonttisauna, osa 2

Jormas: Aiheen ensimmäinen osa löytyy tämän takaa. Kun ensimmäistä neljästä kuvasta pohdin, ei tule mitenkään mieleen edes etiäistä miten pienen pieni mietelause on Merikonttisaunamme jääkaapin oveen ilmestynyt. Joka tapauksessa siinä on useampikin syvä viisaus, joita olen itsekin yrittänyt vaihtelevalla menestyksellä sisäistää itselleni elämänohjeeksi. Ajattelemisen aihetta sisällössä on joka tapauksessa itse kullekin. Ulkonäöstä siis viis eikä tekemiselläkään ole kovinkaan suurta merkitystä sen rinnalla kuinka kohtelemme muita.

Toinen kuva tuo muistojeni uumenista raittiuteni alkuajat, jolloin päätin muun muassa vaihtaa viinan juonnin sen myymiseen. Ostin parin kaverin kanssa Kanarian saarilta ravintolan, jossa olen syönyt yhtenä omistajana elämäni kalleimmat lounaat. Aterioin sipulipihvini ynnä muut talon piikkiin ja niin paljon tuli takkiin bisneksessä, että nykyhinnoilla kyseisten lounaiden hinnaksi tulisi paljon enemmän kuin 1000 euroa kappale.
Saamapuolella oli sen huomaaminen, että alkoholin juomisen lisäksi minusta ei ollut sen myyjäksikään. Kun aamusella kohmeloinen alkoholisti tai muuten liikaa juova tuli hakemaan Cafeteria Helsingistä apua olotilaansa, tarjosin usein kyytipojaksi mahdollisuutta hoitoon. Ravintolabisneksen kannalta se ei ollut parasta mahdollista toimintaa. Sillä seuraavaan janoonsa seuraavana päiväni asiakkaasta oli tullut entinen asiakas, joka hakeutui paikkaan, jossa myytiin viinaa ilman hoitopaikkamahdollisuuksien infoa.

Kolmas kuva on saunamme oven sisäpuolelta. Jossa ei ole ikkunaa, vaan saranoilla messinkinen kehys peileineen. Josta näkee usein itsensä ja sen takaa jotain kauniisti kirjaimin sanottuna päivikseltä minulle tai minulta hänelle.
Idea luukusta tuli aikoinaan työhuoneestani Sininauhasäätiön bossina. Työsuojelutarkastaja oli kirjoittanut raporttiinsa, että työhuoneessa, jossa vietetään melkoisesti kirjoituspöydän takana aikaa, olisi syytä olla ikkuna. Hommasin katonrajaan entisen ilmastointihormin päähän laivan pyöreän ikkunan. Josta nähdäkseen ulos, oli kiivettävä jakkaralle tai vastaavalle. Mutta ikkuna oli, joka sai hymyn saattelema viranomaishyväksynnän.

Viimeisessä kuvassa on saunan valeampiaisten koti. Jonka meille virkkasi Thaimaassa ystäväksemme tullut Pirjo Koukkunen. Olimme jostain lukeneet, että valepesä pitää loitolla oikeat ampiaiset. Niin on myös käynyt ja kasvihuoneesta sekä löyöyhuonesta ovat siivekkäät pesäntekijät pysyneet loitolla. Joita miellä riittää, josta huolen pitää hyvin monipuolinen, monen hehtaarin luonnonkukkien kirjo.