Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 1. helmikuuta 2018

Suomen äänenä Thaimaassa

päivis: Eilen joudun ikään kuin edustamaan kaikkia meitä Thaimaassa eläkepäiviään viettäviä suomalaisia. Aikaa oli noin puolen tunnin verran ja lopputulos on ehkä vajaan viikon kuluttua kuunneltavissa podcast-lähetyksenä netissä. Hartaasti toivon, että edes minä itse tunnistaisin itseni tuosta tulevasta lähetyksestä.

Kun aikaa on vähän ja sanottavaa paljon, sortuu helposti höpöttömöön asioita, jotka eivät ole niin oleellisia. Niin kuin esimerkiksi monen täällä eläkkeellä olevan mielestä koirat. Minulle ne varmaan ohjelmassa puhutun mukaan ovat tärkein täällä olemisen syy. Niin, mikähän voisi olla sen tärkeämpi?

Pahus kun en muistanut mainita tästäkään eläkeläisharrastuksesta, huutokaupasta.
Ohjelmasarjan taustalla näyttäisi olevan Me Naiset -lehti, Viikoittain kuunneltavaksi tulee aina joku uusi Café au lait - kahvihetkiä maailmalla, jossa Lilli ja Helena -nimiset naiset haastattelevat eri puolilla maailmaa asuvia suomalaisia. Arpatuuri osui nyt meihin ja me keskenämme Jorman kanssa päätimme, että minä annan tuon Skypen kautta tehtävän haastattelun.

Aikaisempien haastateltujen joukossa oli sekä puolijulkkiksia että oletettavasti ihan tavallisia suomalaisia, jotka työn, rakkauden tai ihan vaan kaukokaipuun vuoksi ovat päätyneet muille maille vierahille.

Yhteydenotot meihin tapahtuivat niin sähäkästi ja lyhyen kaavan mukaan, ettei ollenkaan käynyt selväksi, mistä Lilli ja Helena (toinen asuu Suomessa ja toinen teki haastattelua Ranskasta käsin) meidät bongasivat. Veikkaamme kuitenkin, että tämän blogin kautta, jolla alkaa olla jo jonkinlaista levikkiarvoakin.

Jos muut täkäläiset Suomi-eläkeläiset eivät kaikkiin esittämiini näkemyksiin yhdykään, toivottavasti saisin kuitenkin peukutuksia siitä, että asiaan haastettuna kehuin, tai ainakin yritin kehua Pattayaa mainettaan paremmaksi paikaksi. Sitähän se on ja sen kaikki täällä asuvat tietävät. Vai haluavatko edes tietää?

Kaikki eivät välttämättä myöskään allekirjoita niitä syitä, miksi minun mielestäni täällä on niin mukava asua. Jostain hatusta tai ehkä koetustakin taisin nykäistä sellaisenkin väitteen, että täällä riittää, kun on vaatteet päällä. Aikamoisissa retaleissa sitä tulee ainakin itse välillä kuljettua.

Palaamme aiheeseen, kun haastattelulle löytyy verkko-osoite, josta se on siis ehkä ensi viikon keskiviikosta alkaen kuunneltavissa.

Ei kommentteja: