Lähempänä Thaimaan ruokataivasta

päivis: Muutaman lähipäivän aikana olen lisännyt tietoani thaimaalaisesta kasvisruoasta enemmän kuin koskaan aikaisempina vuosina. Silti edelleenkään en osaa thaiksi tilata kuin sen saman kau phat pakin kuin ennenkin. Mutta olen maistanut uusia makuja ja oppinut uusia asioita.

Thaimaalaiseen kulttuuriin, muuhunkin kuin ruokaan, minua on perehdyttänyt ystäväperheen thai-rouva, Ming. Hänen avullaan olen muun muassa saanut tuntuman siitä, mistä pidän ja mistä en. En esimerkiksi pidä keitosta, jossa on levää.

Luultavasti olen ensimmäistä kertaa maistanut vermiselliä. Sitä oli kasviseineksessä, jonka Ming valitsi minulle 7-Elevenin pakastekaapista. Tai tarkemmin sanottuna minä valitsin sen kahdesta vaihtoehdosta, joista toinen oli tutumpaa, riisiä.

7-Elevenien valikoima näkyy täällä pohjoisessa olevan laajempi kuin kotikulmillamme Jomtienilla. Myymälätkin ovat suurempia. Tai sitten en vain ole lähikaupoistamme osannut katsoa, mitä se kasvissyöjille tai jopa vegaaneille tarjoaisi.

Torilta puolestaan löytyi kääryleitä, joiden kaikkien täyte on kasvista. Kuvan pyörykät ovat jotain paahdettuja pähkinöitä, jotka maistuvat aivan keitetyiltä perunoita.

Thaimaassa käytetään paljon muun muassa mustaa seesaminsiementä, päin vastoin kuin Suomessa. Sitä löytyy paitsi erilaisista kekseistä ja muista leivonnaisista, mutta myös juomista. 

Mingiltä sain myös hyvät ohjeet, miten osaan valita hyvälaatuisia "pussikeittoaineksia", jotka sisältävät kuivattuja vihanneksia. Ilman niitä thaimaalaisen ruoan valmistus veisi aivan liian pitkän ajan. 

Vesi kielellä odotan jo kotiinpaluuta. Se tosin tarkoittaa, että viimeinkin Thaikotimme keittiöön pitää ostaa jonkinlainen pannu ja kattila.

Tänään tutustuin kasviin, kukkivaan puuhun nimeltä moringa. Puun eri osia käytetään paitsi ravinnoksi, mutta myös lääkinnällisiin tarkoituksiin. Moringa kasvaa myös Mingin kotipihalla, jossa pääsin maistelemaan sen lehtiä.