Muutakin tartuntapintaa aiheeseen on. Palokassa oli aikoinaan Oluttupa, jossa tykkäsin istua, vaikka alkoholittoman oluen saaminen valikoimaan oli kiven alla. Ratkaisin asian ostamalla korillisen juomaa Alkosta, jotka vein Oluttuvalle. Myin ne sinne ja lupasin ostaa tuplahinnalla takaisin.
Kuva on http://www.lily.fi/ sivuilta |
Aikoinaan oli voimissaan myös Raha-automaattiyhdistys, joka oli kuuluisa myös siitä, että sen tilaisuuksissa oli tarjoilut huippuluokkaa. Oli evästä ja oli alkoholijuomaa. Mutta vaikka RAY rahoitti monia päihdehuollon järjestöjä, se ei koskaan lukuisista palautteista huolimatta oppinut profiloimaan alkoholitonta vaihtoehtoa. Se oli valitettavaa taholta, jonka pitäisi näyttää aivan muuta esimerkkiä.
Kun täytin 50 vuotta juhlin isollaan. Vieraita oli paljon ja viina ei virrannut. Sen vaihtoehtona oli Sininauhaliitolle lanseeraamani tuote "Sinibaari", jossa tarjoiltiin alkoholittomia cocktaileja. Juhlijoiden joukossa oli vain yksi vieras, joka naukkaili omia alkoholillisia driksujaan. Hän oli Eeki Manteri alias Viktor Kalborek. Jonka yksi biisi oli Sininauhan epävirallinen nimikkobiisi Tuhansien tähtien hotelli. Linkin takana olevan videon on tehnyt aikoinaan Sininauhasäätiön yksi työntekijä. Hienoja miehiä sektorillaan ja vähän ylikin. Sekä Eeki että videon tehnyt Rami.
Kun järjestimme Jokilaaksossa Myllykylän Omakotiyhdistyksen kanssa viime kesänä kyläkävelyn ja sen jälkeen meillä illanvieton, jäi juomien hankkiminen muiden tehtäväksi. Oli olutta ja viiniä punaisesta valkoiseen. Ja meille, ketkä emme alkoholia juoneet, olivat vastuulliset juomanhankkijat hankkineet Mehukatti-mehua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti