Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Unisieppari

jormas: Kerran lupasin päivikselle, että teetän hänelle joskus suomalaisista ja thaimaalaisista kolikoista korvakorut. Mutta minulle se ei ole vain teettäminen, joten aikaa menee, sillä se on prosessi, jossa monen
 asian tulee olla kohdallaan. Ensin piti löytää tekijä, joka ei ole vain tekijä, vaan vähintään korutaiteilija omine mallistoineen. Varmastikin vuoden kartoituksen jälkeen hyppysiin tarttui Hopealukki, joka takana ei ole ainoastaan hopeaseppä vaan myös taiteilija. Etunimeltään kuin vaimoni ja sukunimeltään kuin poikani vaimo tyttönimeltään. Ja pisteenä iin päälle koru seppä Päivillä on virolainen rotujen koira kadulta. Joka tietty sai meiltä myös tuliaisia ja ikuisen ystävyyden, kun menimme hakemaan korvakoruja. Kaikin tavoin mukava reissu, jolta tarttui päivikselle sormeen myös sepän omaa tuotantoa oleva sormus.

Lähtiessä tuli kysyttyä taiteilijalta, että voimmeko kääntyä hänen puoleensa jonkun omituisuuden kanssa. Hän sanoi, että oikein mielellään, sillä hän sanoi rakastavansa omituisuuksia. Kun hänen taiteensa ydin on lukki eli hämähäkki, niin jotenkin yhdistin sen intiaanien vanhaan taikakaluun, joka eli varsinkin turismissa tänäkin päivänä ympäri maailmaa.

Kyseessä on unisieppari. Vuosikymmenten ajan olen niihin törmäillyt, mutten ole koskaan tiennyt mitä ne ovat. uulen, että Laukaan uuden kiertoliittymän taideteos on myös unisieppari. Jotenkin mieleni niputti asioita yhteen ja ajattelin, että tottahan toki on niin, että unisiepparin on tehnyt tarujen hämähäkki. Ja näinhän asia onkin, kun sitä selvittelin. Joten tavalla tai toisella teemme päiviksen kanssa omat unisiepparimme. Mielenvirkeydeksi itsellemme ja mielenkiristykseksi tiukkapipoisille kristityille.

Ja kun joskus sitten tulevaisuudessa ankaran tuotekehittelyn tuloksena siepparimme ovat lukkia vaille valmiit, käännymme Hakkaraisen Päivin puoleen, joka tehnee hyvän unen esineisiimme hopeiset hämähäkit.

Ei kommentteja: