Sivun näyttöjä yhteensä

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Valearkkitehti Lauri Rasmus Ylönen ja professori Pirjo Sanaksenaho

Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina näyttäneensä Ylösen talosuunnitelmia Aalto-yliopiston rakennussuunnittelun professori Pirjo Sanaksenaholle, joka sanoi hätkähtäneensä nähtyään Ylösen tv-ohjelman mainoksen.
– Jos on valelääkäri, joutuu oikeuteen. Valearkkitehdista tehdään tv-ohjelma. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunnittelijan pitää olla pätevä, että voi hakea rakennuslupaa. Millähän koulutuksella hän näitä tekee? Sanaksenaho kysyy.
– Talot ovat ihan tyylikkäitä. Jos kyse olisi arkkitehtiopiskelijan kurssityöstä, luvassa olisi aika hyvä arvosana, Sanaksenaho arvioi.

Ylösellä ei ole alan koulutusta, mutta arkkitehtitoimisto auttaa häntä varsinaisten rakennuspiirrosten ja havainnekuvien laatimisessa. Ylösen itsensä suunnittelema 350-neliöinen merenrantahuvila sijaitsee Sipoossa 2,2 hehtaarin tontilla. 15 vuotta arkkitehtuuria harrastanut Ylönen on suunnitellut myös edellisen, Helsingin Karhusaaressa sijainneen talonsa. Talo myytiin kaksi vuotta sitten 6,5 miljoonalla eurolla.

Aikoinaan ostin kolminkertaiset selektiivi-lasit, jotka oli varastoitu tiettömän taipaleen päässä olevaan latoon. Kävin taskulampun kanssa mittaamassa minkäkokoiset ikkunat olen hankkinut ja kuinka paljon mitäkin kokoa. Mitat kirjoitin klubiaskin kanteen ja piirsin niiden ympärille 200 m2 käsin veistetyn hirsihuvilan. Ei tarvittu koulutuksen saanutta arkkitehtia edes rakennusvalvontaa varten. Mutta vakituiselle asunnolle olisi työmaan vastaavalla valvojalla pitänyt olla pätevyys. Mutta kesähuvilalle ei. Joten hain luvan kesäasunnolle, jonka valvojaksi kelpasin. Lopputarkastuksen jälkeen hain käyttötarkoituksen muutoksen vakituiseksi asunnoksi.

Muodollinen pätevyyteni ei riittäisi muutenkaan oikeastaan mihinkään. Ei edes vaatimattomimmankaan tuetun asumisen yhteisön yövalvojan työpariksi, jos yhteisö myy tuotettaan kunnille. Silti tasavaltamme presidentti on myöntänyt minulle sosiaalineuvoksen arvon, jonka on hänen lisäkseen vahvistanut allekirjoituksin pääministeri. Kun minulle myönnettiin kyseinen arvonimi, ei se istunut habitukseeni mitenkään. Kunnes oivalsin, että sitä ei saa kouluja käymällä, vaan pitää olla tehnyt jotain muuta.

Näin lienee oivaltanut myös Lauri Ylönen, joka lähti kiitämään koulusta kesken lukion. Samaan kastiin taisi kuulua Pertti Spede Pasanen, joka sanoi, että sellaiset käyvät koulua, jotka eivät muuten pärjää. Vaikka arvostakin oppimista, en ole elämäni varrella voinut välttyä ajatukselta, että missähän vaiheessa joihinkin ihmisiin tarttuu ajatus, että maalaisjärjen käyttö ei ole sallittua tai ei ainakaan suotavaa? Tai onko se ominaista ihmisille, joiden itsetunto makaa pääosin muodollisessa pätevyydessä? Vai opetetaanko sitä jotenkin piilo-oppiaineena peräti kouluissa?

Ei kommentteja: