Vaikka omat kokemukseni ahtaasti asumisesta eivät kaikilta osin ole olleet onnistuneita, ihailen silti ihmisiä, jotka tietoisesti valitsevat perheasunnoksikin pienen asunnon. On tietysti mukavaa asua leveästi ja täyttää yhteiskunnan määrittelemät asumisen neliötavoitteet. Pienesti asuminen vaatii sen sijaan kekseliäisyyttä, jota myös sisustamisesta kiinnostuneena arvostan.
Itse emme taida olla noin 50-neliön asunnollamme erityisen pienesti asuva malliperhe. Varsinkin jos ottaa huomioon, että osa asumista tukevista tiloista on ripoteltu pitkin Jokilaakson tilaa: on kotaa, saunakonttia, varastokonttia ja uusimpana hankintana kaksi pitkää merikonttia yksistään tavaroiden varastointia varten. Lisäksi kesän ajaksi varmaan siirrämme taas matkailuauton pihapiiriin, jossa se palvelee meitä makuuhuoneena silloin kun siltä tuntuu.
Tämä kuva on viime kesältä, jolloin ajoimme matkailuauton Merikonttikodin pihapiiriin. Siitä tuli lisähuone, jota hyödynsimme erityisesti makuuhuoneena. |
Tosin aivan tavaratonta Hurmeenkaan elämä ei varmasti ole, joten hänellä on tietysti vuoden muita päiviä varten olemassa jonkinlainen kattokin pään päällä ja paikka tavaroilleen. Mutta jos oikein muistan jostain aikaisemmasta haastattelusta, Juha Hurme on senkin osalta oman tiensä kulkija. Mainitussa haastattelussa minulle jäin mieleen Hurmeen Tampereen Pispalassa sijainnut asunto, jossa neliöiden määrä oli minimaalinen. Odotan innolla keskiviikkoa, vaikka asuminen ei ohjelman oleellinen pointti olekaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti